”…ehkä Printin kuolemattomuuden todellinen salaisuus on…kuinka se yhdistää rikkaan historiallisuutensa voimakkaaseen mukautuvuuteen ja kuinka se on avoin loputtomalle ja odottamattomalle uudelleenvietolle ja uudelleen tulkinnalle.”
Lindsay Baker1

pisaraa muistuttavan viikunamaisen paisley-kuvion arvellaan edustaneen kukkasuihkun (siitä sen persialainen nimi boteh, joka tarkoittaa kukkaa) ja sypressipuun yhdistelmää, joka oli muinainen persialainen elämän ja ikuisuuden symboli.

islamin tulon jälkeen alueella 600-luvulla ja eri Muslimikulttuurien valloitettua Persian aihe liitettiin persialaiseen taiteeseen, kuten keramiikkaan, stukkoon, metalliin, lasiin ja mattoihin.

1500-luvun puolivälissä Persian monarkki käytti kuviota koristamaan prinssien ja kuninkaiden päähineitä, minkä jälkeen se saavutti aseman suvereenisuuden tunnuksena 1500-luvulla. Tämän uuden aseman seurauksena botehia ei käytetty kuninkaallisissa työpajoissa kudotuissa matoissa, vaikka heimon ja kylän kutojat, jotka eivät tienneet sen kuninkaallisesta asemasta, jatkoivat botehin kutomista innovatiivisiin mattotyyleihin.

kuva-aihe oli laajalti Safavidien dynastian (1501-1736) käytössä, ja siitä tuli Qajar-dynastian (1785-1925) merkittävä tekstiilikuvio.

botehin valtasi Persiasta Intian niemimaalle Kashmirin hallitsija Zein al-Aabedin (r.1418-1470), jolloin hän kutsui kutojia Persiasta valtakuntaansa, jossa se tuli tunnetuksi butana.

aiheen kehitys riippui siitä, että kutojat käänsivät maahan tuodusta keramiikasta, asiakirjoista ja kankaista saadut taiteelliset vaikutteet omiin kuvioihinsa. Kukka muoto alkoi saada kartion muoto, ja kahdeksastoista-luvulla suunnittelu oli morphed osaksi klustereita kukkia juuret muodostavat maljakko, tulossa enemmän tyylitelty muotoilu shal.

Persian kielestä termi shal tarkoitti alun perin kudottujen kankaiden luokkaa eikä tiettyä vaatekappaletta. Perinteisesti persialaiset miehet käyttivät shalia – kapeaa vyötä, joka on samanlainen kuin nykyinen frakkivyö – osana pukuaan, kun taas Intian niemimaalla miehet käyttivät leveitä olkahousuja.

kashimirissa kuuluisat kashmirilaiset (Kashmir) shaalit tehtiin Keskiaasialaisesta vuorivuohenkarvalajista (pashm, ’karvan sisäkerros’). Vuorilla asuville vuohille kehittyy Ankaran kylmän ilmaston aikana poikkeuksellisen lämmin ja hieno kevyt kuitupeite, jonka ne karistavat keväisin ja talja jää kiinni piikkipensaisiin. Kyläläiset haravoivat vuorenrinnettä saadakseen karkeista suojaavista pehmeistä karvoista erotetut kuidut kudottaviksi pehmeiksi vaatteiksi. Aikaa vievä vuohen karvojen keruu ja pujottelu taidokkaiksi kuvioiksi saattoivat kestää jopa kolme vuotta, mikä teki siitä kalliin kauppatavaran.

kun mogulit valloittivat Kashmirin vuonna 1586, tekstiiliteollisuus kukoisti heidän valtakaudellaan erityisesti keisari Akbarin (k.1556-1605), joka oli innokas taiteen ja arkkitehtuurin suojelija.

1700-luvulla brittiläistä turkiskauppaa edistämään perustetun Itä-Intian kauppakomppanian tuonti sekä matkailijat veivät himoitut shaalit Eurooppaan, jossa niitä käyttivät lähinnä eliittinaiset, ja ne esitettiin lahjoina kuninkaallisille.

kalliiden maahantuotujen shaalien (huivien) kysyntä vauhditti paikallisen teollisuuden perustamista Eurooppaan, joka voisi tuottaa vastaavia tuotteita halvemmalla. Vaikka Englannissa alettiin valmistaa kudottuja huiveja Norwichissa, Englannissa vuonna 1790, skotlantilaisessa Paisleyn kaupungissa, jossa kukoisti puuvillateollisuus, alettiin vuoden 1808 tienoilla valmistaa massatuotannossa suosittuja boteh-aiheisia huiveja. Kaupungista tuli merkittävä kudottujen huivien tuotannon keskus, jossa oli vuoteen 1850 mennessä yli 7 000 kutojaa, mikä antoi kuviolle nimensä.

ajan myötä eurooppalaiset asiakkaat suosivat huiveissaan monimutkaisempia kuvioita, jotka poikkesivat Paisleyn alkuperäisestä kuolemattomuuden ja ajattomuuden symbolista.

lähteet:
1lindsay Baker, Behind the rock ’ s favourite fashion, BBC Culture (accessed September 2017)
a brief history of paisley, The guardian (accessed September 2017)
Patrick Moriarty & Paisley Power, the History of the Paisley Symbol and Paisley Pattern (accessed September 2017)
Pavni Gupta , Paisley, a Journey – from Ages Across Borders, Pearl Academy, Delhi, Intia (accessed September 2017)

koonnut nimira Dewji