Johdanto

National Bureau of Economic Research (NBER) – tutkimuslaitoksen mukaan Yhdysvaltain talous oli taantumassa 18 kuukautta joulukuusta 2007 kesäkuuhun 2009. Se oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan pisin ja syvin lama. Tässä raportissa annetaan tietoa siitä, millaisia malleja on löydetty toisen maailmansodan jälkeisten taantumien ajalta, jotta voitaisiin arvioida, onko taantuma erilainen ja miten se voisi olla.

ei ole olemassa yksinkertaista nyrkkisääntömittaria, jolla voitaisiin määrittää, milloin taantumat alkavat tai päättyvät. Taantumat julistaa virallisesti National Bureau of Economic Research (NBER), voittoa tavoittelematon tutkimusorganisaatio.1 kansallinen pankkivalvontakomitea määrittelee taantuman ”talouden toimeliaisuuden merkittäväksi laskuksi, joka kestää yli muutaman kuukauden” useiden taloudellisten indikaattorien perusteella painottaen työllisyys – ja tulokehitystä.2 on epätodennäköistä, että kaikki nämä indikaattorit alkavat laskea tai nousta samanaikaisesti. Historiallisia jaksoja vertailtaessa osa taantumaan liittyvistä oireista voi siis ilmaantua ennen tai jälkeen taantuman virallisen alkamisen tai päättymisen. Tuoreessa jaksossa bruttokansantuote (BKT) alkoi laskea (vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä) ennen työllisyyttä (tammikuussa 2008), ja molemmat heikkenivät merkittävästi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Talous kääntyi jälleen kasvuun vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, mutta työllisyys laski edelleen joulukuuhun 2009 asti.

taantumien pituus ja syvyys

taantumat eivät ole harvinaisia—vuosi 2008 oli 11: s toisen maailmansodan jälkeen. viime vuosina taantumat ovat olleet harvinaisempia—vuosina 1982-2001 taantumia oli vain kaksi—mutta viimeisimmän ja sitä edeltäneen, 73 kuukauden, välinen aika oli verrattavissa taantumien yleisyyteen vuosina 1945-1981.

kuten taulukosta 1 käy ilmi, taannoinen lama oli 18 kuukautta pitkä, mikä teki siitä sodanjälkeisen ajan pisimmän.3 Se oli lähes kaksi kertaa niin pitkä kuin sodanjälkeisten taantumien mediaanipituus (9,5 kuukautta). Taantumat päättyvät raha-ja finanssipoliittisten elvytystoimien vuoksi-molempia käytettiin äskettäisessä jaksossa4-ja siksi, että markkinat mukautuvat automaattisesti.

taantumat vaikuttavat taloudelliseen hyvinvointiin pituudellaan ja syvyydellään. Syvyyttä tarkasteltaessa viimeaikainen taantuma voidaan erottaa kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen aikana, joka kesti vuoden 2008 kaksi ensimmäistä neljännestä, taantuma ei ollut syvä BKT: n muutoksella tai työttömyydellä mitattuna. Se syveni kuitenkin vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä ja pysyi syvällä vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Talous kääntyi jälleen kasvuun vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä sen jälkeen, kun se oli supistunut hieman toisella neljänneksellä.

viime laman aikana tapahtunut bruttokansantuotteen lasku, kumulatiivinen 4,1%, oli sodanjälkeisen ajan syvin. Sen sijaan vuosien 1990-1991 lamassa tuotanto laski 1,4% ja vuoden 2001 lamassa 0,3%. Tuotannon lasku vuoden 2008 toisen neljänneksen jälkeen oli vielä suurempaa kuin koko laman aikana. Suurin osa laskusta tapahtui vuoden 2008 kolmannelta neljännekseltä vuoden 2009 ensimmäiselle neljännekselle. Vuoden 1981 lama oli viimeinen taantuma, jossa bruttokansantuote supistui peräkkäisinä neljänneksinä jyrkästi.

vuosien 1973 ja 1981 taantumat olivat myös menetettyyn tuotantoon nähden harvinaisen pitkiä ja syviä. Vuonna 1973 alkaneen laman aikana bruttokansantuote laski kumulatiivisesti 3%. Vuonna 1981 alkaneen laman aikana BKT laski kumulatiivisesti 2,9%, ja tämä lama tuli kannoilla 2.2% BKT: n lasku erillisessä taantumassa vuotta aiemmin.

ekonomistit katsovat usein vuosien 1973 ja 1981 taantumien epätavallisen pituuden ja syvyyden osittain johtuvan Yhdysvaltain keskuspankin päätöksestä pitää korot korkealla. Fedin tavoittelema federal funds-korko oli korkeimmillaan 12,9 prosenttia heinäkuussa 1974 ja 19 prosenttia heinäkuussa 1981. (Inflaation korjaamisen jälkeen nämä korot eivät olleet läheskään niin korkeita kuin miltä ne näyttävät, koska inflaatio oli tuolloin niin paljon korkeampi.) Fed oli nostanut korkoja niin korkealle hidastaakseen inflaatiota, joka BKT-tileillä mitattuna oli korkeimmillaan 12,8% vuoden 1974 kolmannella neljänneksellä ja 11,1% vuoden 1980 viimeisellä neljänneksellä. Tästä syystä jotkut taloustieteilijät ovat kuvailleet näitä taantumia ”made in Washington” – jos Fed ei olisi nostanut korkoja niin korkealle, he väittävät, taantumat olisivat oletettavasti olleet lyhyempiä ja lievempiä (vaikka inflaatio-ongelmat olisivat saattaneet pahentua).

tällä dynamiikalla ei ole ollut merkitystä viimeaikaisessa taantumassa, sillä federal funds-koron viimeaikainen huippuvuosi oli 5.25 prosenttia ja sitä vähennettiin ennen laman alkua, ja se painui lopulta lähes nollaan. Kiihtyvä inflaatio oli alun perin huolenaihe, mutta se ei ole koskaan päässyt lähelle 1970—ja 1980-lukujen nopeuksia-se oli korkeimmillaan 4,2% vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu kiihdytti tilapäisesti inflaatiota vuoden 2008 alkupuoliskolla. Tämän jälkeen hintojen lasku johti tilapäisesti deflaatioon (hintojen laskuun) vuoden 2008 lopussa, minkä jälkeen inflaatio oli hyvin alhainen.

talouden vähitellen elpyessä näkemykset inflaationäkymistä ovat jakautuneet. Osa kommentoijista viittaa federal Fundsin nollakorkoon ja Fedin ennennäkemättömään mittaluokkaan finanssimarkkinoilla politiikkana, joka ajaa inflaation lopulta korkeammalle. Suoran luotonannon ja varallisuusostojen kautta Fedin maksamaton tuki finanssisektorille on ajoittain ylittänyt biljoonan dollarin, kun se ennen finanssikriisin alkua oli alle miljardi dollaria.5 tavanomaisina aikoina tällaisen korko-ja lainapolitiikan odotetaan kiihdyttävän voimakkaasti inflaatiota. Mutta kun lama painoi kokonaiskysyntää alas, se painoi inflaatiota alaspäin. Toiset kommentoijat pelkäävät taantuman olleen niin kova, että deflaatio on inflaatiota suurempi uhka. Heidän mukaansa Fedin puuttuminen rahoitusmarkkinoihin oli välttämätöntä ”likviditeettiloukun” välttämiseksi, jossa matalammat korot eivät enää kiihdytä korkoherkkään menoon. Vaikka Fed on laskenut federal funds-koron lähelle nollaa, koska se oli vain 5,25 prosenttia, kun Fed aloitti korkojen alentamisen, Fedin mahdollisuudet rahapolitiikan keventämiseen perinteisin keinoin olivat jokseenkin rajalliset. Sen sijaan federal funds-korko, vaikka se oli korkea, laski (huippunsa aallonpohjaan) 6,8 prosenttiyksikköä vuoden 1973 lamassa ja 10,5 prosenttiyksikköä vuoden 1981 lamassa.

taantumien työttömyys

taulukossa 2 on esitetty työttömyyden kasvu Kaikissa 11: ssä sodanjälkeisessä taantumassa. Ei ollut yllättävää, että myös työttömyys kasvoi eniten taantumissa, joissa tuotanto supistui eniten. Kasvuhuipusta laman jälkeiseen korkeaan vuoden 1973 lamassa työttömyysaste kasvoi 4,2 prosenttiyksikköä ja vuoden 1981 lamassa 3.6 prosenttiyksikköä (eli 4,8 prosenttiyksikköä verrattuna vuonna 1980 päättyneeseen laajentumiseen). Työttömyys oli korkeimmillaan 10,1% lokakuussa 2009, 5,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellinen kasvuhuippu. Vuosien 1981-1982 lama oli sodanjälkeisen ajan ainoa toinen lama, jossa työttömyys ylitti 10%.

suurin osa viimeaikaisen laman työttömyyden kasvusta tapahtui laman ensimmäisen puolen vuoden jälkeen, mikä alleviivaa laman alun leutoutta. Työttömyysasteen nousu tämän laman aikana oli verrattavissa taantumaan vuodesta 1960 alkaen laman alkamista seuranneiden ensimmäisten 10 kuukauden aikana. 11. kuukaudesta alkaen se noudatti kuitenkin samanlaista mutta vielä ankarampaa kaavaa kuin kaksi ”syvää ja pitkää” taantumaa vuosina 1973 ja 1980. (Työttömyys tasaantui noin vuoden jälkeen neljässä muussa taantumassa vuoden 1960 jälkeen.) Viime laman myötä työttömyys kasvoi lopulta eniten sodanjälkeisenä aikana. Työttömyys nousi 22 kuukaudeksi, mikä on pisin työttömyyden kasvukausi sitten toisen maailmansodan. Vuosien 1973 ja 1981 taantumat olivat ainoat kaksi muuta sodanjälkeistä aikaa, joissa työttömyys jatkoi kasvuaan noin vuoden jälkeen; vuoden 1973 lamassa se nousi 19 kuukauden ajan.

kaksi edellistä taantumaa, vuosina 1991 ja 2001, olivat bruttokansantuotteen laskulla mitattuna lieviä ja lyhyitä, ja niissä työttömyys kasvoi sodanjälkeisen ajan pienimpiä. Tämä ei kuitenkaan ole koko tarina, sillä molemmissa tapauksissa työttömyys jatkoi kasvuaan yli vuoden laman päättymisen jälkeen. (Joka toisessa sodanjälkeisessä taantumassa, lukuun ottamatta marraskuussa 1970 alkanutta taantumaa, työttömyys alkoi laskea puolen vuoden kuluessa laman päättymisestä.) Näitä kahta jaksoa on siksi kutsuttu nimellä ” työttömät takaisinperinnät.”Jos työttömyyden kasvu työttömyyden elpyessä laskettaisiin mukaan, vuonna 1991 alkaneessa jaksossa työttömyys olisi lisääntynyt Keskimääräistä enemmän, mutta vuonna 2001 alkaneessa jaksossa pysyttäisiin edelleen keskiarvon alapuolella. On epäselvää, onko talous muuttunut jollain perustavanlaatuisella tavalla, joka tekee työttömistä toipumisesta todennäköisempää tästä eteenpäin, vai oliko vain sattumaa, että kaksi edellistä taantumaa päättyivät tällä tavalla.

viimeaikaisen taantuman jälkeinen työpaikkojen kasvu oli tyypillisempää siinä mielessä, että työllisyys alkoi nousta tammikuussa 2010, seitsemän kuukautta laman virallisen päättymisen jälkeen. Vähemmän tyypillisesti myöhempi työllisyyden kasvu on ollut heikkoa.

kulutus ja Taantumainvestoinnit

viimeaikaisen laman aikana on tapahtunut myös sodanjälkeisen laman suurin kulutuksen ja yksityisten kiinteiden investointimenojen lasku. Kaikissa aiemmissa sodanjälkeisissä taantumissa on muutamia yhtäläisyyksiä. Ensinnäkin kulutusmenot eivät missään tapauksessa heikentyneet yhtä paljon kuin BKT, kuten taulukosta 1 käy ilmi. Itse asiassa viidessä 11 taantumasta kulutus jatkoi kasvuaan samalla kun bruttokansantuote laski. Siinä määrin kuin kotitaloudet pystyvät sopeuttamaan säästämis-ja lainanottotasoaan, niiden ajatellaan yleensä mieluummin ”Tasoittavan” kulutusta ajan myötä ja välttävän äkillisiä nousuja ja laskuja. Viimeaikaisessa taantumassa kulutus väheni suhteellisen nopeasti vuoden 2008 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä, ja muilla vuosineljänneksillä tapahtui pieniä positiivisia ja negatiivisia muutoksia. Historiallisen kehityksen mukaisesti kulutus on laskenut suhteellisesti vähemmän kuin tuotanto kumulatiivisesti.

toiseksi kaikissa taantumissa kiinteät investointimenot laskivat bruttokansantuotetta jyrkemmin. Tämä todistusaineisto kyseenalaistaa yleisen selityksen, jonka mukaan taantumat johtuvat kulutuksen vähenemisestä. Se antaa joillekin ymmärtää, että suhdannekierron tärkein ajuri ovat investointikysynnän suhdannemuutokset.6 investointikysyntä on jaettu kahteen luokkaan-yritysinvestoinnit (laitoksiin ja laitteisiin) ja asuininvestoinnit (kodin rakentaminen). Yritysten investointien suhdannemuutosten taustalla voivat olla muutokset liiketoimintaolosuhteissa, luottamuksessa tai luottoehdoissa. Asuntosijoittamista vauhdittavat muutokset asuntojen kysynnässä ja luottoehdoissa. Rahapolitiikka vaikuttaa voimakkaasti luottoehtojen muutoksiin.

sekä yritysinvestoinnit että asuntosijoittaminen laskivat jokaisessa sodan jälkeisessä taantumassa. Kahdeksassa 10 taantumasta asuntosijoittaminen väheni prosentuaalisesti enemmän kuin yritysinvestointi.7 asuntoinvestointien prosentuaalinen lasku oli paljon suurempi viimeaikaisessa taantumassa – vuoden 2006 toisella neljänneksellä asuntoinvestoinnit vähenivät yli 10% vuositasolla kolmellatoista suoralla neljänneksellä, kun taas yritysten investoinnit vähenivät yli 10% vain kahdella neljänneksellä. Lisäksi yhdeksässä kymmenestä aiemmasta taantumasta asuntoinvestointien väheneminen edelsi BKT: n kasvun hidastumista.8 Tämä kuvio piti viime taantumassa samoin. Monet ekonomistit ovat esittäneet, että asuntoromahdus oli taannoisen taantuman perussyy.

se, että ASUNTOINVESTOINTIEN väheneminen edelsi bruttokansantuotteen laskua, ei välttämättä todista, että asuntoromahdukset olisivat aiheuttaneet myös muita sodanjälkeisiä taantumia. Voi olla, että taantumat johtuvat luottoehtojen kiristymisestä, ja asuntosijoittaminen on sektori, johon luottoehtojen kiristyminen vaikuttaa ensimmäisenä ja eniten. Esimerkiksi asuntosijoittamisen syvä lasku 1980-luvun alussa johtuu yleensä Fedin päätöksestä nostaa federal funds-korko peräti 19 prosenttiin. Asuntosijoittaminen on laskenut kaikissa muissa sodanjälkeisissä taantumissa, mutta valtakunnallisesti asuntojen hinnat eivät olleet laskeneet (suurten tietosarjojen keräämisen jälkeen), ennen kuin nyt.9 viime taantuman aikana kansalliset asuntojen hinnat laskivat 15% huipusta aallonpohjaan,10 ja asuntoinvestoinnit laskivat yli puolet huipusta aallonpohjaan. Toisin kuin monet muut sodanjälkeiset taantumat, asuminen saattaa olla pikemminkin syy kuin oire viimeaikaisesta taantumasta.

taantumat ja öljyn hinta

toinen yhteinen piirre viimeaikaisen taantuman ja aiempien taantumien välillä on öljyn hinnan käyttäytyminen. Vuoden 1973 ja 1980-luvun alun taantumat muistetaan öljyiskuistaan, eikä tämä kuvio ole tavaton. Tunnetussa artikkelissaan taloustieteilijä James Hamilton tunnisti öljyntoimitusten häiriintymisen ennen yhtä lukuun ottamatta kaikkia sodanjälkeisiä taantumia—kuvio, joka on jatkunut jokaisessa taantumassa hänen artikkelinsa julkaisun jälkeen, myös viimeisimmässä.11 raakaöljyn hinta nousi tammikuun 2007 51 dollarista 129 dollariin tynnyriltä heinäkuussa 2008. Vuoden 2009 keskihinta oli noin puolet vuoden 2008 huippuhinnasta, minkä pitäisi lopulta kumota suuri osa edellisen hinnannousun supistavista vaikutuksista BKT: hen. Talouden laskusuhdannetta ei voida pitää öljyn hinnannousun aiheuttamana, koska öljyn hinta nousi huomattavasti edellisen kasvun aikana ilman merkittävää vaikutusta BKT: n kasvuun. Esimerkiksi hinnat nousivat vuoden 2004 joulukuun 37 dollarista heinäkuun 2006 69 dollariin barrelilta.

taantumat ja maailmantalous

rahoitusmarkkinoiden myllerryksen maailmanlaajuisen luonteen vuoksi viimeaikainen taantuma oli laajalle levinnyt kaikkialla maailmassa.12 Vuonna 2009 maailman BKT: n kasvu oli -0,6% kaiken kaikkiaan ja -3,2% kehittyneissä talouksissa, supistuen kaikissa G-7-talouksissa.13 laaja taantuma ei ole historiallisesti tavatonta. Esimerkiksi vuosina 1980-1982 kaikkien G7-maiden bkt supistui Ranskaa ja Japania lukuun ottamatta vähintään yhden vuoden ajan (ja kasvu oli lähellä nollaa Ranskassa vuonna 1981). Samoin vuosien 1991 ja 1993 välillä BKT supistui kaikissa g7-maissa Japania lukuun ottamatta vähintään yhden vuoden ajan (kasvu oli lähellä nollaa Japanissa vuosina 1992 ja 1993). Taantuman globaali luonne voisi mahdollisesti pitkittää ja syventää sitä, koska maan viennille olisi vähemmän kysyntää ulkomailla. Tehdessään tutkimusta teollisuusmaiden historiallisista taantumista Kansainvälinen valuuttarahasto IMF havaitsi, että kansainvälisesti hyvin synkronoidut taantumat kestivät keskimäärin neljä kuukautta pidempään ja bruttokansantuote laski keskimäärin 1% enemmän kuin muissa taantumissa.14

taantumat ja finanssisektori

ensisijainen syy siihen, että viimeaikainen taantuma oli normaalia pidempi ja syvempi, on elokuussa 2007 alkaneen ja syyskuussa 2008 dramaattisesti pahentuneen taloudellisen taantuman vakavuus. Kuten edellä todettiin, taantuma oli aluksi lievä, ja BKT: n lasku kiihtyi selvästi taloudellisen taantuman pahentuttua. Vaikka sijoittajien vähentynyt riskinottohalukkuus ja osakemarkkinoiden lasku ennen taantumaa tai sen aikana on yleistä, viimeaikainen taantuma on merkinnyt toiminnan katkeamista tietyillä rahoitusmarkkinoilla, kuten omaisuusvakuudellisten arvopapereiden, yritystodistusten ja pankkien välisten lainojen markkinoilla, ja useiden suurten, vakiintuneiden rahoitusyritysten epäonnistumista (tai hallituksen pelastamista epäonnistumisen välttämiseksi). Sen jälkeen taloudellinen tilanne on parantunut, mutta ei ole täysin palautunut normaaliksi. Vuoden 2008 neljännestä neljänneksestä alkaen rahoitusmarkkinoiden häiriöt johtivat yritysten investointien merkittävään vähenemiseen. Kun otetaan huomioon rahoitusolojen muutosten ja taloudellisen toimeliaisuuden välinen viive, on vähemmän yllättävää, että taantuma oli niin paljon keskimääräistä pidempi. Teollisuusmaiden historiallisia taantumia selvittäneessä tutkimuksessa IMF havaitsi, että finanssikriiseihin liittyvät taantumat kestivät keskimäärin seitsemän kuukautta pidempään, vaikka bruttokansantuotteen lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevää muista taantumista.15

tuoreen Laman ja suuren laman vertailut

jotkut kommentoijat ovat esittäneet, että äskettäisen laman finanssikriisi tekee suuresta lamasta merkityksellisemmän vertailun kuin muista sodanjälkeisistä taantumista. Vaikka nykyinen taloudellinen taantuma on ollut monella mittarilla sodanjälkeisen ajan ankarin, viimeaikaisen tilanteen ja suuren laman välillä on paljon eroja. Vaikka vuoden 1929 pörssiromahdus vaikutti osaltaan talouden laskusuhdanteen käynnistymiseen, taloustieteilijöiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että politiikan virheet aiheuttivat laskusuhdanteen muuttumisen suureksi lamaksi.16 merkittävimpiä virheitä olivat se, että Fed ei onnistunut torjumaan rahan tarjonnan supistumista, mikä sai kokonaishinnat laskemaan kumulatiivisesti 25 prosenttia, ja pankkien juoksutukset, jotka aiheuttivat tuhansien pankkien kaatumisen. (Rahan tarjonta väheni lähinnä kultakannan säilyttämiseksi, ja talouskasvu oli nopeaa Yhdysvaltojen luovuttua kultakannasta.)

sen sijaan päättäjät ovat reagoineet aggressiivisesti ja epäkonventionaalisesti yrittäessään hillitä nykyistä kriisiä. Fed on laskenut lyhyet korot lähes nollaan. Suora Fed-apu rahoitusjärjestelmälle on ylittänyt 1 biljoonan dollarin rajan, ja kongressi valtuutti valtiovarainministeriön tarjoamaan 700 miljardia dollaria lisää rahoitusjärjestelmälle Troubled Assets Relief Program-ohjelman kautta.Talletussuojan käyttöönoton jälkeen 1930-luvulla ei ole tapahtunut 17 laajaa pankkipakolaisuutta, ja vuonna 2008 vastaavia rahamarkkinarahastojen operaatioita kierrettiin, kun Valtiokonttori väliaikaisesti takasi niiden pääoman. Federal Deposit Insurance Corporation (FDIC) takasi myös väliaikaisesti tiettyjä pankkien velkoja varmistaakseen, etteivät pankit menettäisi pääsyä lainamarkkinoille.18

suuren laman aikana päättäjät olivat myös haluttomia elvyttämään taloutta julkisen talouden kasvulla (suurempi rakenteellinen budjettivaje).19 Sen sijaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT: hen kasvoi 1,2 prosentista vuonna 2007 10 prosenttiin vuonna 2009. Jotkut päättäjät uskoivat myös siihen aikaan, että taantumat olivat terveitä prosesseja, jotka puhdistivat talouden tehottomasti kohdennetuista resursseista—näkemys, joka putosi suosiosta laman pahentuessa, ja korvattiin lopulta näkemyksellä, että varovaisilla poliittisilla muutoksilla voitaisiin välttää taantumien joutilaiksi asettamien resurssien turha tuhlaus.

suureen Lamakauteen kuului kaksi taantumaa, joista ensimmäinen kesti 3½ vuotta ja toinen alkoi neljä vuotta myöhemmin kestäen vielä yhden vuoden. Niin syvä kuin taannoinen lama oli, se oli lievä verrattuna suuren laman ensimmäiseen supistumiseen, kuten taulukosta 3.20 käy ilmi, BKT: n, hintojen ja työttömyyden muutokset äskettäisessä lamassa olivat paljon lähempänä muiden sodanjälkeisten taantumien kuin suuren laman muutoksia.