Rigoberta Menchú: 1959 -: aktivisti, kirjailija.

Rigoberta Menchú nousi kansainväliseen maineeseen vuonna 1992, kun hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto työstään guatemalalaisten alkuperäiskansojen hyväksi. Minä, Rigoberta Menchú, hänen vuonna 1983 julkaisemansa muistelmateos, jossa kerrotaan hänen kansansa kärsimistä väärinkäytöksistä Guatemalan julman sotilasdiktatuurin aikana, olin jo tuonut hänelle kansainvälistä suosiota ihmisoikeuksissa ja akateemisissa piireissä, mutta rauhanpalkinto teki hänestä kaikkialla sorrettujen ihmisten täysivaltaisen sankarin ja inspiraation koko maailmalle. Kuitenkin vuonna 1999 David Stoll, antropologi Connecticutista, kyseenalaisti I, Rigoberta Menchú ’ n tarkkuuden ja herätti kysymyksiä siitä, olivatko monet kirjassa kuvatuista tapahtumista liioiteltuja tai jopa todellisia. Tämä herätti paljon polemiikkia sekä akateemisessa maailmassa että ihmisoikeusaktivismissa, pakottaen ei vain valetodellisuuden kysymykseen tietokirjallisuudessa, vaan myös sen, että maailman on kiinnitettävä huomiota tiettyihin tilanteisiin riippumatta siitä, miten se huomio saadaan. Vaikka monien mielestä Menchú käytti väärin tietokirjailijan asemaa halventaen koko työtään painamalla fiktiota faktana, monet muut ovat väittäneet, että Menchún tarinan tarkoituksena oli lähinnä vangita siviileihin kohdistuva sorron ja tyrannian tunne ja että tärkein asia oli reaalimaailman reaktio teokseen.

Rigoberta Menchú Tum syntyi 9.tammikuuta 1959 Vicente Menchún ja Juana Tumin perheeseen pienessä Chimelin kylässä Guatemalan luoteisvuorilla. Hänen isänsä oli työmies ja joskus saarnaaja. Hänen äitinsä oli kätilö ja harjoitti perinteistä parantamista. Suku oli Quiché-intiaaneja, Maya-intiaanien jälkeläisiä, jotka olivat hallinneet aluetta kauan ennen espanjalaisten tuloa 1500-luvulla, ja Chimel sijaitsi maan Quichén maakunnassa. Menchún syntyessä Guatemalaa johti oikeistolainen sotilasdiktatuuri. Tämän vallan alla Quichéillä, kuten 21 muullakin maassa syntyneellä alkuperäisväestöllä, ei ollut oikeuksia. Kaikki valta—taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen—oli keskittynyt espanjankielisen Ladinoväestön vähemmistölle, espanjalaisten uudisasukkaiden jälkeläisille. Juuri Menchún syntymän aikoihin perustettiin kapinallisten Asevoimat (FAR). Sissitaistelijoiden lainsuojaton ryhmä pyrki FAR: n avulla kukistamaan sotilasdiktatuurin ja näin käynnistämään Guatemalan sisällissodan. Kapinalliset piiloutuivat maan vuorille ja maaseudulle—samoille alueille, joilla suurin osa alkuperäisväestöstä asui. Tämän seurauksena hallitus päästi valloilleen intiaaneja vastaan suunnatun sorron ja terrorin aallon yrittäessään karkottaa kapinalliset. Sotilashallinto harjoitti ”poltetun maan” politiikkaa polttaen ja tuhoten kyliä kokonaisuudessaan päästäkseen kapinallisten kimppuun tai melko usein ajaakseen omia taloudellisia etujaan.