TKI on peräisin RDA: sta, jonka kehittivät ensimmäisen kerran toisen maailmansodan aikana Lydia J. Roberts, Hazel Stiebeling ja Helen S. Mitchell, jotka kaikki kuuluivat Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian perustamaan komiteaan tutkimaan ravitsemuskysymyksiä, jotka saattavat ”vaikuttaa maanpuolustukseen” (Nestle, 35). Komitea nimettiin uudelleen elintarvike-ja Ravitsemuslautakunnaksi vuonna 1941, minkä jälkeen se alkoi pohtia suosituksia, joissa jokaiselle ravintoainetyypille olisi määrätty vakiopäiväraha. Standardeja käytettäisiin ravitsemussuosituksissa puolustusvoimille, siviileille ja ulkomailla asuvalle väestölle, joka saattaisi tarvita ruoka-apua. Roberts, Stiebeling ja Mitchell kartoittivat kaiken saatavilla olevan tiedon, loivat alustavan joukon päästöoikeuksia ”energialle ja kahdeksalle ravintoaineelle” ja toimittivat ne asiantuntijoiden arvioitavaksi (Nestle, 35). Vuonna 1941 hyväksyttiin lopullinen ohjeisto, jota kutsutaan RDA: ksi suositeltuja Ruokavaliokorvauksia varten. Korvausten oli tarkoitus tarjota ylivoimaista ravintoa siviileille ja sotilashenkilöstölle, joten niihin sisältyi ”turvamarginaali”. Sodan aikaisesta elintarvikkeiden säännöstelystä johtuen myös valtion virastojen luomat ruokaoppaat ohjaamaan kansalaisten ravinnonsaantia ottivat huomioon ruuan saatavuuden.

elintarvike-ja ravitsemuslautakunta tarkisti tämän jälkeen RDA: t viiden-kymmenen vuoden välein. Vuonna 1973 FDA otti käyttöön säännöksiä, joissa määriteltiin ravitsemusmerkintöjen muoto silloin, kun niitä oli, vaikka merkintöjen sisällyttäminen oli suurelta osin vapaaehtoista, vain jos ravitsemusväitteitä esitettiin tai jos elintarvikkeeseen lisättiin ravintolisiä. Ravintoarvomerkintöjen piti sisältää prosentti U. S. RDA perustuu tuolloin voimassa olleeseen vuoden 1968 RDA: han. RDA-arvoja päivitettiin edelleen (vuosina 1974, 1980 ja 1989), mutta ravitsemusmerkinnöille määritellyt arvot pysyivät muuttumattomina.

vuonna 1993 FDA julkaisi uudet säännökset, jotka velvoittivat lisäämään ravintoarvomerkinnän useimpiin pakattuihin elintarvikkeisiin. Alun perin FDA oli ehdottanut Yhdysvaltain RDA: n korvaamista prosenteilla päivittäisillä arvoilla, jotka perustuvat vuoden 1989 RDA: han, mutta Ravintolisälaki vuodelta 1992 esti sen tekemästä niin. Sen sijaan siinä TKI otettiin uusien päivittäisten arvojen pohjaksi. TKI koostui nykyisistä Yhdysvalloista. RDA-arvot (perustuvat edelleen vuoden 1968 RDA-arvoihin, koska FDA ei saanut tuolloin muuttaa niitä) ja uudet arvot lisäravinteille, jotka eivät sisältyneet vuoden 1968 RDA-arvoihin.

vuonna 1997 National Academyn lääketieteellisen instituutin ehdotuksesta RDA: sta tuli yksi osa laajempaa ravitsemussuositusten joukkoa, jota kutsutaan sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa käytetyksi ravinnon Viiteannokseksi. Osana DRI: tä RDA jatkoi päivitystään.

toukokuun 27.päivänä 2016 FDA päivitti säädöksiä muuttaakseen TKI-ja Päivittäisarvot vastaamaan nykyistä tieteellistä tietoa. Tähän asti päivittäiset arvot perustuivat vielä pitkälti vuoden 1968 RDA-arvoihin. Uudet asetukset tekevät useita muita muutoksia ravintosisältömerkintään, jotta kuluttajat ymmärtäisivät paremmin ruokiensa kalori-ja ravintosisällöt ja korostaisivat ajankohtaisia ravintoaineita, kuten D-vitamiinia ja kaliumia. Sääntömuutos tuli voimaan 26. heinäkuuta 2016 ja alun perin siinä määrättiin, että suurempien valmistajien on noudatettava vaatimuksia kahden vuoden kuluessa, kun taas pienemmillä valmistajilla oli lisävuosi. Toukokuuta 2018 FDA julkaisi lopullisen säännön, joka pidensi takarajaa 1.tammikuuta 2020 suurille yrityksille ja 1. tammikuuta 2021 pienille yrityksille. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tammikuun 1. päivän 2020 noudattamispäivästä FDA aikoo tehdä yhteistyötä valmistajien kanssa täyttääkseen Uudet Ravintotietomerkintävaatimukset eikä keskity näiden vaatimusten täytäntöönpanotoimiin tuona aikana. Sitä odotellessa vanhaa tai uutta faktapaneelisisältöä sisältävät tuotteet saattavat olla yhtä aikaa markettien hyllyillä.