siirtomaaliike, joka tukee kansallisvaltion perustamista juutalaisille historiallisessa Palestiinassa tarvittavin keinoin

sionismi on nationalistinen, poliittinen ideologia, joka vaati juutalaisvaltion luomista ja tukee nyt Israelin olemassaoloa tällaisena valtiona. Itävallan juutalaista Theodor Herzliä pidetään poliittisen sionismin ”isänä”. Sionistinen liike sai alkunsa 1800-luvun lopulla Euroopan antisemitismin kasvaessa. Liike sai kannatusta länsieurooppalaisten hallitusten keskuudessa erityisesti sionistien suostuttua luomaan Juutalaisvaltionsa historialliseen Palestiinaan. Sionistien varhaisena tavoitteena oli vallata mahdollisimman suuri osa historiallisesta Palestiinasta ajamalla Palestiinalaisväestö pois. Sionistit kannustivat aktiivisesti Euroopan juutalaisten joukkomuuttoa Palestiinaan 1900-luvun alkupuoliskolla. Huolimatta heidän ponnisteluistaan ja antisemitismin jyrkästä noususta Euroopassa, joka huipentui natsien vainoihin, arabit olivat edelleen Palestiinassa alakynnessä juutalaisia kohtaan. Kuten israelilainen historioitsija Ilan Pappe on väittänyt, sionistijohtajat olivat siis hyvin tietoisia siitä, että heidän hankkeensa toteuttaminen edellyttäisi Palestiinan alkuperäisväestön etnistä puhdistusta.

vuonna 1948 maailman Sionistijärjestön silloinen johtaja David Ben-Gurion julisti Israelin valtion perustetuksi Palestiinaan. Sionistit väittivät, että Israel tarjoaisi juutalaisille turvallisen kansallisen kodin, jolloin kuka tahansa Juutalainen henkilö mistä päin maailmaa tahansa voisi muuttaa sinne ja vaatia kansalaisuutta. Kriitikoiden mukaan sionismi on kuitenkin toiminut kolonialismin tavoin ja viittaa todisteina Palestiinan alkuperäisväestön väkivaltaisiin etnisiin puhdistuksiin ja laittomien siirtokuntien rakentamiseen miehitetyille palestiinalaisalueille.