Seuranta yhteisön vastauksia SARS-epidemiaan Hongkongissa: päivästä 10 päivään 62 / Journal of Epidemiology & Community Health
tulokset
taustatiedot
tutkimuksiin osallistuneista 1397 hongkongilaisesta miehiä (51,4%) oli hieman enemmän kuin naisia (49,4%). 18-29-vuotiaita, 30-39-vuotiaita, 40-49-vuotiaita vastaajista oli 26,7%, 25,2% ja 28,2% ja 50-60-vuotiaita 20%. Useimmat vastaajat saivat koulutuksen lomakkeen 4 (vastaa 10 vuotta muodollista koulutusta)ja lomakkeen 7 välillä; 27.Heistä 1%: lla oli korkea-asteen koulutus ja 28,3%: lla koulutustaso oli alle lomakkeen 4. Erot sukupuolen, iän, koulutustason ja ammattityypin jakautumisessa vastaajien kesken eivät olleet merkittäviä kyselyjen välillä.
sarsiin liittyvien tietojen etsiminen
vastaajilta kysyttiin myös, seurasivatko he sars-epidemian uutta kehitystä päivittäin ja mitkä heidän tietolähteensä olivat. Nämä kysymykset esitettiin vain kolmessa ensimmäisessä kyselyssä, ja niistä luovuttiin kyselyn pituuden vuoksi. Tulokset osoittavat, että epidemian alkuvaiheessa (21.-24. maaliskuuta) 90,5 prosenttia vastaajista etsi päivittäin aktiivisesti tietoa SARSISTA. Näistä vastaajista 89,8% sai tietoa televisiosta, 71,1% sanomalehdistä ja 27,1% sai tietonsa radiosta. Alle 10% sai SARS-tiedon lääketieteen ammattilaisilta (4,9%), ystäviltä (8,7%) tai Internetistä (3,3%).
sarsin havaitut tarttumistavat, paranemiskyky ja kuolleisuus
kuten taulukossa 1 on tiivistetty, suurin osa vastaajista uskoi, että tauti voi tarttua suoraan kehokosketuksessa SARS-potilaiden kanssa ja hengityspisaroiden välityksellä (84, 4%, 97%, p>0, 05). Niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka uskoivat, että SARS voisi tarttua aerosolin ja potilaiden koskettamien esineiden välityksellä, lisääntyä ensimmäisessä vaiheessa ja tasoittua toisessa vaiheessa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ympäristön saastuminen on yksi taudin leviämistapa. Yhä useampi vastaaja uskoi sarsin olevan parannettavissa alkuvaiheessa (p<0, 001), mutta luku laski toisessa vaiheessa (p<0, 001) ja vastaavasti yhä pienempi osa vastaajista uskoi sarsin olevan kuolemaan johtava (p<0, 001). Harvempi vastaaja uskoi sarsin voivan tarttua aerosolien välityksellä (p<0, 05, taulukko 1) tai SARS oli toisessa vaiheessa kohtalokas (p<0, 05) verrattuna ensimmäiseen vaiheeseen; päinvastoin: ”SARS voisi tarttua SARS-potilaiden koskettamien artikkeleiden välityksellä”(p<0, 05) ja että” SARS on parannettavissa”(p<0, 05).
- view inline
- View popup
Tiedot ja asenteet, jotka liittyvät sarsin tarttumistapoihin, paranemiskykyyn, kuolemaan ja alttiuteen
koettu alttius sairastua sarsiin
tulokset on esitetty taulukossa 1. Havaitun herkkyyden suuntaukset eivät olleet merkittäviä ensimmäisessä vaiheessa ja ne vähenivät toisessa vaiheessa (itseherkkyys: 4% 21 / 3: lla, 12% 1 / 4: llä, p = 0, 124 ja laski 5%: iin 12 / 5: llä, p = 0, 038; perheenjäsenten herkkyys: 6, 4% 21 / 3: lla, 11, 4% 1 / 4: llä, p = 0, 430 ja laski 1%: iin 12 / 5: llä, p = 0, 017). Noin 34% vastaajista oli ”huolissaan/erittäin huolissaan” oman tai perheenjäsenensä viruksen tarttumisesta; luku laski jyrkästi tuoreimmassa tutkimuksessa (18% 12/5: stä eli<0,5 ja p<0,05). Myös niiden vastaajien osuus, jotka pelkäsivät tartuttavansa viruksen julkisilla paikoilla, laski epidemian toisessa vaiheessa (52%: sta 1/4: stä 36%: iin 12/5: stä, p = 0,001). Toisen vaiheen vastaajat olivat vähemmän huolissaan viruksen saamisesta kuin ensimmäisen vaiheen vastaajat (taulukko 1).
koettu tartuntariski eri paikoissa
taulukossa 3 on yhteenveto havaitusta tartuntariskistä eri julkisilla paikoilla. Yleisesti ottaen niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka näkivät suuren tartuntamahdollisuuden eri paikoissa, kasvoi alkuvaiheessa ja väheni toisessa vaiheessa (ks.taulukko 2). Alkuvaiheessa yhä useammat vastaajat uskoivat, että matkustaminen Guangdong, Kiina liittyi ”Korkea/erittäin korkea” riski lähetyksen (71% 21/3-83% 1/4, p = 0.010), se ei ollut merkittävää toisessa vaiheessa (p = 0.404). Kiinan muissa maakunnissa vierailevien ”korkean/erittäin korkean” riskin suuntaus kasvoi merkittävästi koko tutkimusjakson ajan (37% 21/3: lla, 64% 1/4: llä ja 72% 12/5: llä, KS.taulukko 2). Yleensä toisen vaiheen vastaajat eivät havainneet suurta riskiä sairastua tautiin eri esiintymispaikoilla, mutta he havaitsivat todennäköisemmin suuren riskin sairastua sarsiin Manner-Kiinassa verrattuna ensimmäisen vaiheen vastapuoliin (p<0,05, taulukko 2).
- view inline
- View popup
koettu SARS-tartuntariski eri paikoissa
eri ehkäisykeinojen koettu teho
tulokset on esitetty taulukossa 3. Alkuvaiheessa niiden vastaajien osuus, jotka pitivät ”naamion käyttöä” (p = 0, 034), ”toistuvaa käsienpesua” (p<0, 001) ja ”kodin desinfiointia” (P = 0, 006) tehokkaina ehkäisykeinoina, kasvoi merkittävästi. Nämä suuntaukset eivät kuitenkaan olleet merkittäviä toisessa vaiheessa. Toisen vaiheen vastaajat olivat todennäköisemmin sitä mieltä, että nämä toimenpiteet ehkäisivät tehokkaasti sarsia (p<0, 05, taulukko 3).
- view inline
- View popup
sarsin ehkäisykeinojen koettu teho
alkuvaiheessa yhä useampi vastaaja uskoi myös ”välttää menemästä eri julkisille paikoille” (esimerkiksi julkinen liikenne ja elokuvateatteri jne.) hyödylliseksi keinoksi sarsin ehkäisy; toisessa vaiheessa nämä kaikki luvut laskivat merkittävästi alemmalle tasolle. Niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka pitivät ”vältä sairaaloissa/klinikoilla käymistä” (88%), ”vältä Kiinassa käymistä” (83%) ja ”jättää Hongkong hetkeksi” (20%) ”erittäin hyödyllisenä/hyödyllisenä” ehkäisykeinona, pysyi melko vakaana ajan mittaan (p>0,05).
Practice of preventive measures/behaviours
alkuvaiheessa kaikkien ennalta ehkäisevien käyttäytymismallien raportoidut esiintymistiheydet nousivat dramaattisesti; toisessa vaiheessa näiden tekijöiden kohdalla havaittiin laskevaa suuntausta (KS.taulukko 4). Prosenttiluvut, jotka viittasivat aikeeseen ” välttää Kiinassa käymistä ”(71%) ja” poistua Hongkongista väliaikaisesti ” (4%), pysyivät kuitenkin vakaina tutkimusajanjakson aikana (KS.taulukko 4). Ensimmäisessä vaiheessa eri ehkäisykeinoja käyttävien vastaajien prosenttiosuus korreloi myönteisesti ja voimakkaasti uusien tapausten määrään ja tutkimusta edeltävänä päivänä ilmoitettujen tapausten kokonaismäärään. Korrelaatiokertoimet olivat välillä 0, 809-0, 965 (p<0, 05) (taulukko 5). Toisessa vaiheessa ehkäisevän käyttäytymisen ja uusien tapausten määrän korrelaatiot eivät olleet merkittäviä lukuun ottamatta ”vältä joukkoliikennettä” (r = 0,894, p = 0,04). Korrelaatiot tapausten kokonaismäärään olivat joko ei-merkittäviä tai negatiivisia (”vältä ulkona käymistä”, ”vältä julkisen liikenteen käyttöä” ja ”vältä töihin menemistä”), mikä tarkoittaa, että vaikka tapausten kokonaismäärä kasvoi tuossa vaiheessa, nämä ”välttämiskäyttäytymiset” muuttuivat harvinaisemmiksi. Vastaajat käyttivät toisessa vaiheessa muita ehkäiseviä keinoja todennäköisemmin kuin ensimmäisessä vaiheessa (p<0, 05, taulukko 4).
- view inline
- View popup
Practice of preventive behaviours
- view inline
- View popup
korrelaatiot ehkäisevän käyttäytymisen ja uusien tapausten määrän sekä tutkimusta edeltävänä päivänä ilmoitettujen tapausten kokonaismäärän välillä
naamion käyttöön liittyvät asenteet
vain pieni osa vastaajista välttäisi naamion käyttöä (5% 28.maaliskuuta ja 7% 2007 12. toukokuuta, P = 0, 858). Suurin osa (95%) piti sitä kansalaisvelvollisuutena ja ilmoitti käyttävänsä naamiota julkisilla paikoilla mahdollisimman usein ja käyttävänsä naamiota julkisilla paikoilla, jos heillä on flunssan kaltaisia oireita (tietoja ei ole taulukoitu).
taudin arvioitu vaikeusaste
harvempi myöhempien tutkimusten vastaajista uskoi epidemian kestävän alle kolme kuukautta (81% 1.huhtikuuta-65% 12. toukokuuta, p<0, 001). Niiden vastaajien osuus, jotka uskoivat Suureen todennäköisyyteen laajamittaisen taudinpurkauksen esiintymisestä Hongkongissa, kasvoi alkuvaiheessa (p<0, 001) ja vakiintui sitten 12.toukokuuta saakka (12%, p<0, 001). Harvempi vastaaja uskoi epidemian olevan pääosin hallinnassa (27% 21/3 ja 12% 1.huhtikuuta, p<0, 001) 12. toukokuuta saakka (73%, p<0, 001). Suurin osa vastaajista kannatti karanteenipolitiikkaa (85,8%) ja uskoi sen tehoavan (yli 90%, p>0,05). Huomattavan suuri osa ilmoitti noudattavansa tätä käytäntöä, jos heillä olisi ollut läheiset yhteydet SARS-potilaisiin (91%, p = 0, 183 1.Huhtikuuta-12. toukokuuta) (tietoja ei ole taulukoitu).
taulukossa 1 ja taulukossa 2 raportoituja suojakäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä
muuttujia yhdessä tutkittujen demografisten muuttujien kanssa käytettiin syöttömuuttujina vaiheittaisissa logistisissa regressiomalleissa, ja tiedon / asenteiden ja ennaltaehkäisevän käyttäytymisen välistä suhdetta tutkittiin. Controlling for the date of interviews, female responders (tai: 2.017, 95% CI: 1.293-3.314), ne, jotka uskoivat viruksen voivan tarttua aerosolien välityksellä (tai:1, 907, 95%: n luottamusväli: 1, 211-3, 004), sairaaloissa työskentelevät (tai: 3, 440, 95%: n luottamusväli: 1, 653-7, 158) ja ne, jotka pitivät naamiota tehokkaana ehkäisykeinona (tai: 7, 151, 95%: n luottamusväli: 4, 245-12, 045), käyttivät naamiota muita todennäköisemmin, vaikka ihmiset, jotka uskoivat sarsin olevan hallinnassa Hongkongissa, olivat muita epätodennäköisempiä ilmoittamaan naamion käyttämisestä (tai: 0,378, 95% CI: 0,218-0,656).
vastaavasti kontrolloivat haastattelupäivämäärän osalta ne, jotka olivat naisia (tai:1, 841, 95% CI: 1.062-3.194), vanhemmat (tai: 2.294 30-39-vuotiaiden ryhmässä, 2.267 40-49-vuotiaiden ryhmässä ja 2.477 50-60-vuotiaiden ryhmässä), jotka olivat ”hyvin huolissaan/huolissaan” itsestään ja perheenjäsenistään, joilla oli SARS-tartunta (tai:2.270, 95%: n luottamusväli: 1.212-4.253) ja joiden katsottiin usein tapahtuvan käsienpesun ehkäisevän tehokkaasti sarsia (tai: 31.996, 95%: n ci: 13, 876-73, 781) raportoivat muita todennäköisemmin toistuvasta käsienpesusta.
iäkkäämmät (tai: 3,065 30-39-vuotiaille, 2,504 40-49-vuotiaille ja 2.184 50-60 ryhmässä), ne, jotka pitivät asuintilojen desinfiointia ”erittäin tehokkaana/tehokkaana” (tai: 17.282, 95% CI: 9.731-30.691), ne, jotka olivat paljon huolissaan / huolissaan itsensä ja perheenjäsentensä tartunnan saamisesta (tai: 1.922, 95%: 1.245-2.967), desinfioivat asuintilansa muita todennäköisemmin kontrolloituaan haastattelupäivää. Ne, jotka tarvitsivat matkustaa Kiinaan työmatkalla, olivat kuitenkin muita epätodennäköisempiä desinfioimaan kotinsa (tai: 0,521, 95% CI: 0,301-0,904).
vastaavasti iäkkäämpiä (tai: 2,431 30-39-vuotiaiden ryhmässä, 2.291 luokilla 40-49 ja 2,387 luokilla 50-60), ne, joilla on korkeampi koulutustaso (tai: 1,349 lomakkeiden 4 ja 7 välillä; tai: 2,261 korkea-asteen koulutuksessa), ne, jotka kokivat erittäin suuren/suuren riskin ravintolassa syömisestä (tai: 1,975, 95 prosentin luottamusväli: 1,296-3,009) ja ne, jotka kokivat ahtaiden paikkojen välttämisen ”erittäin tehokkaana/vaikuttavana” toimenpiteenä (tai: 31,564, 95%: n luottamusväli: 15, 610-63, 824) välttivät todennäköisesti tungosta tutkittuaan haastattelupäivän ja muut sekoittajat. Tästä huolimatta vastaajat, joiden oli matkustettava Kiinaan liikeasioissa (tai: 0,556, 95% CI: 0.332-0, 931) tai sairaalassa/klinikalla työskennelleet (tai: 0, 523, 95%: n luottamusväli: 0, 274-0, 996) välttivät ahtaita paikkoja harvemmin.
Leave a Reply