Saud-dynastia, Arabialainen Āl Saūūd (”Saūūdin talo”), Saudi-Arabian hallitsijat. 1700-luvulla Muhammad ibn Saud (kuoli 1765) nousi valtaan yhdessä wahhābī-uskonnollisen liikkeen kanssa. Hän ja hänen poikansa ʿAbd al-ʿAzīz I (hallitsi 1765-1803) valloittivat suuren osan Arabiaa; Saud I (hallitsi 1803-14) valloitti Mekan ja Medinan pyhät kaupungit valtakautensa alkuvuosina. Osmanien sulttaani houkutteli Egyptin varakuninkaan murskaamaan Saudit ja Wahhābīt, mikä toteutui vuoteen 1818 mennessä. Toisen Saudi-Arabian valtion muodosti vuonna 1824 Muhammad ibn Saudin pojanpoika Turkī (hallitsi 1823-34), joka teki Riadista pääkaupunkinsa. Kun Turkīn poika Fayṣal (hallitsi 1834-38; 1843-65) kuoli, perimyskiistat johtivat sisällissotaan. Valta palasi Saudien käsiin vasta vuonna 1902, jolloin Ibn Saud valtasi Riadin takaisin. Hän perusti Saudi-Arabian kuningaskunnan kuninkaallisella asetuksella vuonna 1932. Useat hänen pojistaan hallitsivat myöhemmin maata: Saud II (hallitsi 1953-64), Faisal (hallitsi 1964-75), Khalid (hallitsi 1975-82), Fahd (hallitsi 1982-2005), Abdullah (hallitsi 2005-15), ja Salman (hallitsi 2015–).