Behaviorism: Grand theory of human development that studies observable behaviorism. Kuvaa lakeja ja prosesseja, joilla käyttäytyminen opitaan. (Berger, 38) School of psychology and theoretical viewpoint, joka korostaa tutkimuksen havaittavissa käyttäytymistä, varsinkin kun ne liittyvät prosessiin ”oppiminen.”Hylkäsi strukturalismin ja funktionalismin edistämän ”tietoisuuden” korostamisen. Torjui myös jyrkästi ”Freudilaiset” käsitykset tiedostamattomista vaikutteista. (Hockenbury, 7-8) vaatii, että vain havainnoitavan käyttäytymisen pitäisi muodostaa tutkimuksen kohde, koska se voidaan todistaa, kuvata ja mitata objektiivisesti. (Collin, 340) Editor ’ s note – kehittänyt John Watson ja myöhemmin puolusti B. F. Skinner. Sitä kutsutaan myös käyttäytymisteoriaksi.”

Behaviorist: a person who believes in behaviorism. (Marshall, 11/3/2011)

Cognitivism: Grand theory of human development that focus on changes in how people think over time. Tämän teorian mukaan ajatuksemme muokkaavat asenteitamme, uskomuksiamme ja käyttäytymistämme. (Berger, 43) keskittyy oppimiseen ja tietämiseen liittyviin henkisiin prosesseihin ja siihen, miten mieli aktiivisesti järjestää kokemuksia. (Collin, 340) korostaa ”havainnoivan oppimisen”, tietoisten kognitiivisten prosessien, sosiaalisten kokemusten, ”itsetehokkuuden” uskomusten ja ”vastavuoroisen determinismin merkitystä.”(Hockenbury, 416) Editor ’ s note – kehittämä Albert Bandura. Siihen viitataan myös nimillä ”kognitiivinen teoria”, ”kognitiivinen objektivismi” ja ” sosiaalinen kognitivismi.”

Cognitivist: henkilö, joka uskoo kognitivismiin. (Marshall, 11/3/2011) kutsutaan myös ’kognitivistiseksi objektivistiksi.”

Reciptional Determinism: a model that explains human functioning and personality as caused by the interaction of behavior, cognitive, and environmental factors. (Hockenbury, 416)

psykologian Emergentit teoriat: teoriat, jotka kokoavat yhteen tietoa psykologian lisäksi monilta tieteenaloilta ja joista on tulossa kokonaisvaltaisia ja systemaattisia tulkintojaan kehityksestä. (Berger, 34)

Evoluutiopsykologia: ”evoluution” periaatteiden, mukaan lukien ”luonnonvalinnan”, soveltaminen psykologisten prosessien ja ilmiöiden selittämiseen. (Hockenbury, 11) jotkut kognitiiviset psykologit ovat väittäneet, että – – me perimme tiettyjä psykologisia ominaisuuksia, joihin kohdistuu myös samanlainen luonnonvalinta kuin fyysisiin ominaisuuksiimme. (Collin, 211)

funktionalismi: the view that mental processes and behaviors of living organisms help them adapt to their environments. (Schunk, 22) tutkii mielen mukautuvia toimintoja suhteessa ympäristöönsä. (Collin, 341) varhainen psykologian koulu, joka korosti käyttäytymisen ja henkisten kokemusten tarkoituksen eli toiminnan tutkimista. Funktionalistit tutkivat myös, miten psykologiaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi ”kasvatukseen”, lastenkasvatukseen ja työympäristöön. (Hockenbury, 5) Editor ’ s note – kehittämä William James.

humanistinen psykologia: school of psychology ja teoreettinen näkökulma, joka korostaa jokaisen henkilön ainutlaatuinen potentiaali psykologista kasvua ja itseohjautuvuutta. (Hockenbury, 9) lähestymistapa, joka korostaa vapaan tahdon ja itsensä toteutumisen merkitystä hyvän mielenterveyden määrittämisessä. (Collin, 341) näkemys, joka korostaa psykologisten ja ”kognitiivisten” tekijöiden merkitystä motivaatiossa, erityisesti käsitystä siitä, että ihmiset ovat motivoituneita toteuttamaan omaa potentiaaliaan. (Hockenbury, 302) paradigma/filosofia/pedagoginen lähestymistapa, jonka mukaan oppimista pidetään henkilökohtaisena tekona Oman potentiaalin täyttämiseksi. Keskeisiä kannattajia ovat Abraham Maslow, Carl Rogers, Malcolm Knowles. (LearningTheories, 17) Editor ’ s note – kehittämä Craig Rogers.

ehdollinen positiivinen huomio: tunne siitä, että sinua arvostetaan ja rakastetaan vain, jos käyttäydyt muiden hyväksymällä tavalla. (Hockenbury, 414) viitataan myös ’ehdolliseen rakkauteen.”

Unconditional Positive Regard: the sense that you will be expected and loved even if you don ’ t conformed to the standards and expectations of others. (Hockenbury, 414) kutsutaan myös ’ehdotonta rakkautta.”

Jungin teoria: ihmisiä motivoi yleisempi ”psykologinen energia”, joka työntää heitä psykologiseen kasvuun, itseoivallukseen, ”psyykkiseen eheyteen” ja harmoniaan. (Hockenbury, 407) Jung uskoi, että jokaisen ihmisen elämän tarkoitus oli saada hänen tietoinen ja tiedostamaton integroitumaan täysin, jotta heistä voisi tulla heidän todellinen itsensä.”(Kleinman, 134) Carl Jungin kehittämä Editor ’ s note.

arkkityypit: Jungin teoriassa periytyvät mielikuvat universaaleista inhimillisistä vaistoista, teemoista ja pohdinnoista, jotka ovat kollektiivisen tiedostamattoman pääkomponentteja. (Hockenbury, 408) Jung uskoi, että arkkityypit ovat perityn muistin kerroksia, ja ne muodostavat koko ihmisen kokemuksen. (Collin, 105)

kollektiivinen tiedostamaton: Jungin teoriassa tiedostamattoman mielen hypoteettinen osa, joka periytyy aiemmilta sukupolvilta ja joka sisältää yleisesti jaettuja esi-isien kokemuksia ja ajatuksia. (Hockenbury, 407)

Ekstroverts: persoonallisuustyyppi, joka kääntää huomionsa ulkomaailmaan. (Hockenbury, 408)

Introverts: persoonallisuustyyppi, joka kohdistaa huomion sisäänpäin. (Hockenbury, 408)

rationalismi: ajatus siitä, että tieto kumpuaa Järjestä turvautumatta aisteihin. Se voidaan jäljittää Platoniin, joka erotti aistien kautta hankitun tiedon järjen avulla hankitusta. (Schunk, 5)

strukturalismi: varhainen psykologian koulukunta, joka korosti ”tietoisten” kokemusten peruskomponenttien eli ’rakenteiden’ tutkimista. Katsoi, että monimutkaisimmatkin tietoiset kokemuksemme voitaisiin jakaa aistimusten ja tunteiden alkuainerakenteisiin eli komponentteihin. Lopulta strukturalismin menetelmät ja tavoitteet olivat yksinkertaisesti liian rajalliset psykologian alan nopeasti laajeneviin intresseihin. (Hockenbury, 4-5) Editor ’ s note – kehittämä Edward Titchener.

psykoanalyyttinen teoria: suuri teoria ihmisen kehityksestä, jonka mukaan järjettömät, tiedostamattomat motiivit ja motiivit, jotka ovat usein peräisin lapsuudesta, ovat ihmisen käyttäytymisen taustalla. (Berger, 35) kehittänyt Sigmund Freud. Freud uskoi, että ihmisen käyttäytymisen taustalla olivat tiedostamattomat konfliktit, jotka olivat lähes aina luonteeltaan seksuaalisia tai aggressiivisia. Myös psykoterapian muoto, joka korostaa tiedostamattomien tekijöiden roolia persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä. (Hockenbury, 7) kutsutaan myös ’nykyaikainen psykoanalyysi.”

Unianalyysi: unien sisältöä analysoidaan naamioitujen tai symbolisten toiveiden, merkitysten ja motivaatioiden varalta. (Hockenbury, 551) kutsutaan myös ’unelma tulkinta.”

Eros: Freudin teoriassa itsesäilytys eli elämänvaisto, joka heijastuu yksilön ja lajin olemassaoloa ylläpitävien biologisten perusviivojen ilmentymisessä. (Hockenbury, 401)

Vapaa assosiaatio: terapeuttinen mekanismi, joka korostaa tiedostamattomien konfliktien ratkaisemista. Vaatii potilaan nopeasti vastata lista laukaista sanoja ensimmäinen sana, joka tulee mieleen. (Bamford, 11/1/10)

freudilainen Defense Mechanisms: the denials, repressions, confabulations (imaginary experiences) and other forms of self-delusion that governing our daily lives. (Ramachandran, 134) viitataan myös ’Egon puolustusmekanismeihin.”

Siirtymä: tunneimpulssit ohjataan korvaavaan esineeseen tai henkilöön, yleensä yhteen vähemmän uhkaavaan tai vaaralliseen. (Hockenbury, 403)

sublimaatio: seksuaaliset halut ei-seksuaalisiin toimintoihin. Ei tapahdu yhden kerran. Vaatii jatkuvaa ponnistelua. (Hockenbury, 403)

Projection: the attribution of one ’ s own unaccessible Inns or qualities to other. (Hockenbury, 403)

rationalisointi: tekojensa tai tunteidensa oikeuttaminen sosiaalisesti hyväksyttävillä selityksillä sen sijaan, että tietoisesti tunnustaisi todelliset motiivinsa tai halunsa. (Hockenbury, 403)

reaktion muodostuminen: ajattelu tai käyttäytyminen tavalla, joka on äärimmäinen vastakohta kehotuksille tai impulsseille (joita ei voida hyväksyä). (Hockenbury, 403) toimittajan huomautus – tapahtuu, kun henkilö tuntee halua tehdä tai sanoa jotain ja sitten todella tekee tai sanoo jotain, mikä on todellisuudessa päinvastaista kuin mitä hän todella haluaa.

regressio: vetäytyminen aiemmalle kehitysvaiheelle ominaiseen käyttäytymismalliin. (Hockenbury, 403)

Repression: the exclusion from consciousness of anxiety-producing thoughts, feelings, or impulses. Työnnetään tietoisuudesta alitajuntaan. Perustavaa laatua oleva puolustusmekanismi. (Hockenbury, 403)

Freudilaiset Persoonallisuusrakenteet: Freudin mukaan ”psykologinen energia” kehittyy muodostaen kolme persoonallisuuden perusrakennetta – ”id”, ”ego” ja ” superego.”(Hockenbury, 401)

Ego: Freudin teoriassa persoonallisuuden ’osittain tietoinen’ rationaalinen komponentti, joka säätelee ajatuksia ja käyttäytymistä ja on eniten kosketuksissa ulkoisen maailman vaatimuksiin. (Hockenbury, 401)

Id: Freudin teoriassa persoonallisuuden täysin tiedostamaton, irrationaalinen komponentti, joka hakee välitöntä tyydytystä vaistonvaraisista tarpeista ja kuolee; jota hallitsee ”mielihyväperiaate.”(Hockenbury, 401)

Superego: Freudin teoriassa persoonallisuuden osittain tietoinen, itsearvioiva, moralistinen komponentti, joka muodostuu vanhempien ja yhteiskunnan sääntöjen sisäistämisen kautta. (Hockenbury, 402)

Freudilaiset Psykoseksuaaliset vaiheet: Freudin teoriassa ikäkehitysjaksot, joissa lapsen seksuaaliset halut keskittyvät kehon eri alueille ja ilmenevät niihin liittyvien toimintojen kautta. Sisältää suun (syntymä 1 vuosi), anaali (Ikä 1-3), fallos (3-6), latenssi (7-11), ja sukuelinten (nuoruusiässä) vaiheissa. (Hockenbury, 404)

Libido: Freudin teoriassa seksuaalisuuden ilmaisuihin liittyvä psykologinen ja emotionaalinen ’energia’. (Hockenbury, 401) kutsutaan myös ” sukupuoli ajaa.”

Oidipuskompleksi: Freudin teorian mukaan lapsen tiedostamaton seksuaalinen halu vastakkaista sukupuolta olevaa vanhempaa kohtaan, johon yleensä liittyy vihamielisiä tunteita samaa sukupuolta olevaa vanhempaa kohtaan. (Hockenbury, 404)

mielihyvän periaate: Freudin teoriassa motiivi mielihyvän saamiseen ja jännityksen tai epämukavuuden välttämiseen; ihmisen perustavin motiivi ja id: n ohjaava periaate. (Hockenbury, 401)

Todellisuusperiaate: Freudin teoriassa kyky mukautua ulkoisiin vaatimuksiin lykkäämällä tyydytystä, kunnes sopiva aika tai olosuhteet ovat olemassa. (Hockenbury, 401)

Resistance: a patient ’ s unconscious trips to block the reveal of tukahdutetut muistot and conflicts. (Hockenbury, 551) potilas vastustaa toipumista ja heikentää tietoisesti terapeuttista prosessia. (Bamford, 11/1/10)

Thanatos: Freudin teoriassa kuolemanvaisto, joka heijastuu aggressiivisina, tuhoisina ja itsetuhoisina toimina. (Hockenbury, 401)

Transference: prosessi, jossa potilaan elämässä alun perin merkittävään henkilöön, kuten vanhempaan, liittyvät tunteet ja halut siirtyvät alitajuisesti psykoanalyytikolle. (Hockenbury, 551)