we found the severity of comorbid depression is highly related with the severity of ED. ED: n ikäkorjattu esiintyvyys oli 28, 2%, Mikä oli kaksi kertaa suurempi kuin (12, 2%) masennuksen esiintyvyys korealaisilla iäkkäillä miehillä. Ne, joilla oli sekä ED että masennus oli 11, 0, ja 39, 0% koehenkilöistä ED oire oli myös masennus, kun taas 90.Masennuspotilaista 2%: lla oli oheissairaus ED (Kuva 1). Tulokset viittasivat siihen, että masennus ei välttämättä liity rennosti ED: ään. Kun koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään GDS-kvartiilin (Q1:0-7, Q2:8-11, Q3:12-17 ja Q4: ≥18) mukaan ja ED: n esiintyvyyttä ja IIEF-5-pistettä verrattiin ryhmiin, ED: n esiintyvyys lisääntyi selvästi. GDS-järjestelmän keinot, joissa ED: ään liittyviä tekijöitä mukautetaan, lisääntyivät merkittävästi ED: n vaikeusasteen myötä. Japanilaisessa tutkimuksessa Sugimori et al.6 raportoi, että ED: n ja masennuksen esiintyvyys sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla oli 76% ja 47, 9%, vastaavasti suurempi kuin 28, 2% ja 12, 2%, vaikka tutkittavien keski-ikä on alhaisempi kuin tutkimuksessamme (51 vuotta vs 66 vuotta). Tulokset osoittivat, että masennukseen ja ED: ään liittyy kohonnut sydänriski. Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhdenmukaisia monien aiempien poikkileikkaustutkimusten tulosten kanssa.2, 9, 12, 20, 21, 22, 23, 24 MMAS-tutkimuksessa (n=1265), joka tehtiin vuosina 1986-1989 satunnaistutkimuksella 40-70–vuotiailla miehillä, jotka ikääntyivät normaalisti ja terveellisesti, kohtalaisten tai päättyneiden ED: n kerroinsuhde säätelevillä tekijöillä oli 1, 8 (95% CI=1, 21-2, 73) masennuspotilailla (16⩾CED-s (The Center for Epidemiological Study ’ s Depression scale)) verrattuna ei-masennuspotilaisiin.9 kirjoittajat muotoiltiin malli ymmärtää monimutkainen ja dynaaminen suhde masennus ja ED, joka perustuu disablement prosessi soveltamalla verbrugge ja Jette.25 mallin mukaan masennus ja ED ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja ne ovat riskitekijä sekä pahentava tekijä toisiaan. Mulat ym.12 tutkittiin ED: n ja masennuksen korrelaatiota miespuolisilla sepelvaltimotautipotilailla (n=242, keski-ikä 63, 7 vuotta). He raportoivat, että yleinen lineaarinen malli, ED osoitti korrelaatio masennus (mielenterveyden Inventory 5 (MHI5) pisteet), ja korosti kliinistä merkitystä, että pienikin muutos masennusoireita vaikuttaa ED itsenäisesti.

Koreassa, Moon et al.20 tarkasteli seksuaalisen toimintahäiriön, masennuksen ja seksuaalisen roolin välisiä suhteita tapauskontrollitutkimuksella. Potilasryhmä (n=21, Keski-ikä 46.6 vuotta) otettiin näytteitä niiltä, jotka vierailivat Soulin yliopistollisen sairaalan Seksuaalitoimintakeskuksessa ja joilla diagnosoitiin psykogeeninen ED, mutta ilman mitään orgaanista syytä ED: ään, liitännäissairauksiin ja psykiatriseen historiaan, ja kontrolliryhmä (n=30, keski-ikä 44.1 vuotta) otettiin näytteitä miehiltä, joilla ei ollut seksuaalista toimintahäiriötä ja aikaisempaa kliinistä historiaa. Koehenkilöille tehtiin erektiotesti visuaalisten ja auditiivisten ärsykkeiden alla ja he vastasivat Beckin Depression inventaarioon (BDI) ja Bemin Seksuaaliroolien inventaarioon. ED-ryhmän BDI-keskiarvo oli 15,7 (s.d. 7.9), huomattavasti suurempi kuin kontrolliryhmässä (keskiarvo 7, 9, s.d. 6, 5; P0, 01). Vaikka ei tilastollisesti merkittävä, seksuaalinen toimintahäiriö ryhmä mukana enemmän ihmisiä naisellinen persoonallisuus kuin verrokkiryhmä, ja se oli raportoitu, että ne, joilla naisellinen persoonallisuus saattaa olla herkempiä seksuaalinen toimintahäiriö ja, näin ollen, enemmän masentunut. Äskettäin, Jeon et al.2 otokseen 40-vuotiaat tai vanhemmat miehet, jotka vierailivat urologian osastolla ED: lle itse ilmoitettuna ryhmänä ja miehet, jotka vierailivat muiden sairauksien osalta ilmoittamattomana ryhmänä, ja mittasivat ED: n ja masennuksen IIEF-5: llä ja CES-D: llä vastaavasti. Heistä 39,8%: lla diagnosoitiin ED (21 IIEF-5), joista 25,9% oli raportoimattomassa ryhmässä ja 13,9% itse ilmoitetussa ryhmässä. ED: n vaikeusaste oli kuitenkin korkeampi itse ilmoitetussa ryhmässä. Lisäksi niillä, joilla ED oli itse raportoidussa ryhmässä, masennusoireiden asteikko oli huomattavasti korkeampi kuin niillä, joilla ED oli raportoimattomassa ryhmässä. Tämä viittaa siihen, että diagnoosista tai vakavuudesta riippumatta ihmisen käsitys ED-oireesta liittyy läheisesti hänen masennukseensa. He kertoivat, että masennuksella voi olla sovitteleva vaikutus ED-tai ED-potilaiden psyykkisiin ongelmiin, kuten alhainen itseluottamus voi aiheuttaa tai pahentaa masennusta.

vaikka useimmat aiemmat tutkimukset Koreassa ja muissa maissa raportoivat masennuksen ja ED: n välisestä yhteydestä, Kantor ym.11 masennuksen ja ED: n välillä ei havaittu mitään yhteyttä (odds ratio=1, 3, 95% CI=0, 5–3, 1). He mittasivat masennuksen ja ED: n esiintyvyyttä 199 koehenkilöllä (keski-ikä 59 vuotta), joita oli otettu satunnaisesti 73 pennsylvanialaisesta sairaalasta. ED: n esiintyvyys lisääntyi iän myötä, mutta masennuksen ja siihen liittyvän masennuksen yleisyydessä ei ilmennyt taipumusta lisääntyä iän myötä. Syyksi siihen, miksi masennuksen ja ED: n välistä yhteyttä ei havaittu, he mainitsivat: ensinnäkin otoskoko saattaa olla liian pieni tilastollisen tehon takaamiseksi; toiseksi masennuksen ja ED: n vähäinen samanaikainen esiintyvyys saattaa rajoittaa mahdollisuutta mallintaa näiden kahden tekijän välistä yhteyttä riittävästi.

masennuksen ja ED: n välistä yhteyttä on selitetty neljällä teorialla.7 ensimmäinen teoria olettaa, että yhteiset tekijät voivat aiheuttaa sekä masennusta että ED. Esimerkiksi endoteelin toimintahäiriön ja alentuneen testosteronin tiedetään olevan sekä masennuksen että ED: n riskitekijöitä miespuolisilla vanhimmilla.24, 26 toisen teorian mukaan sekä ED että masennus voivat olla seurausta toisesta sairaudesta, kuten ateroskleroosista. Kolmas teoria esittää hypoteesin, että koska nämä kaksi sairautta ovat samanaikaisia sairauksia, joiden esiintyvyys on korkea iäkkäillä väestöryhmillä, ne näyttävät liittyvän toisiinsa. Viimeisen teorian mukaan nämä kaksi tekijää ovat kausaalisessa suhteessa. Masennus tulee negatiivisesta ajattelusta, vähentää kiinnostusta ja vireyttä sekä laskee itsetuntoa. Näiden ominaisuuksien vuoksi depressiiviset miehet ovat saattaneet merkittävästi vähentää seksuaalista halua27, 28 ja yöllistä peniksen kasvainta29, 30 verrattuna ei-depressiivisiin. ED saattaa päinvastoin edeltää masennusta. Toisin sanoen miehillä, joilla on ED, voi olla seksuaalisen toiminnan menetyksestä kehittynyt masennus. ELIXIR-tutkimuksessa hoitamattomasta masennuksesta kärsivistä potilaista 76 prosentilla oli seksuaalisen kiihottumisen vaikeus ja 24 prosentilla ed,29 ja Kennedy et al.30 ilmoitti, että 46% masennuksesta kärsivistä miehistä ei pystynyt ylläpitämään erektiota. Biologisesti, masennuksen ja autonomisen hermoston toimintahäiriön suhteen osalta, matalan tason vagaalinen sävy voi heikentää erektiokudoksen sileän lihaksen rentoutustoimintoa.24 Seidman ym.31 teki satunnaistetun kliinisen tutkimuksen 152 potilaalla, joilla oli lievä tai vakavampi masennus ja ED. 12 viikon ajan SILDENAFIILISITRAATILLA ED: n hoitoon hoidettujen potilaiden masennus parani huomattavasti verrattuna plaseboryhmään. Rosen ym.32 henkilöä, jotka käyttivät verdenafiilia, raportoivat samat tulokset. He väittivät, että tulos on voimakas todiste siitä, että seksuaalinen toimintahäiriö voi johtua masennuksesta. Nämä kliinisten kokeiden tulokset tarkoittavat, että ED: n hoito saattaa samanaikaisesti lievittää masennusta. Päinvastoin, 22-41% vanhimpia, jotka käyttävät masennuslääke kokemus ED. Siksi lääkkeet on valittava huolellisesti masennuspotilaille, jotta voidaan minimoida seksuaalisen toimintahäiriön aiheuttamisen tai pahentamisen riski.33

Prospektiiviset tutkimukset, joissa selvitettiin kahden raportoidun tekijän välistä syy-yhteyttä, tulokset olivat ristiriitaisia.13, 34 MS-taudin seurannassa vuosina 1995-1997 (seurantajakson keskiarvo 8, 8 vuotta, seurantajakso 52%) masennuksen esiintyminen perustutkimuksessa ei ollut merkittävä ED: n esiintymisen ennustaja (P=0, 12).Lisäksi niiden potilaiden osuus, jotka saivat ED: n, oli suurempi niillä, joilla ei ollut masennusta perustutkimuksessa (13, 2% vs 21, 3%). He esittivät, että masennus ei ole ED: n syy. Aiemmissa poikkileikkaustutkimuksissa havaittu yhteys osoittaa, että ED aiheuttaa masennusta tai että kaksi sairautta elää samanaikaisesti. He ehdottivat myös, että ED: n riski saattaa olla niillä, joilla on endogeeninen masennus tai vaikea masennus, eikä useimmilla masennuksesta kärsivillä miehillä. Lopuksi he selittivät, että masennusoireiden vaikutus ED: ään oli tilapäinen ja kesti vain masennustilassa olon aikana. Tällöin voi olla mahdotonta päätellä, vaikuttaako masennus ED: ään tutkimuksen seurantajaksolla, joka oli keskimäärin 8,8 vuotta. Vaikea masennus kestää kauemmin, vaikuttaa autonomisen hermoston, lisää vagaalinen, sympaattinen sävy ja verihiutaleiden aggregaatiota, ja alentaa hoitoon, ja siksi, krooninen vaikutus masennuksen voi vaikuttaa ED pitkän ajan.12 De Berardis ym.34 teki prospektiivisen tutkimuksen 670 tyypin 2 Diabetespotilaalla, jotta voitiin tunnistaa ED: n ennustavat tekijät. He mittasivat ED: n ja masennuksen vaikeusastetta kyselytutkimuksella 6 kuukauden välein 3 vuoden ajan. Pa ilmaantui 192 tyypin 2 Diabetespotilaalla ja ilmaantuvuus oli 166, 3 1000: ta henkilöä kohti. Iän, insuliinihoidon, hemoglobiini A1C: n, kolesterolin ja vaikean masennuksen havaittiin ennustavan ED: ää. Verrattuna matalan depressiopotilasryhmään (16 CES-d-pisteet), korkean tason depressiopotilasryhmässä (⩾21 CES-d-pisteet) oli 1.5 kertaa suurempi ED-riski (95% CI=1, 0–2, 23). Yhdessä aiempien raporttien kanssa kirjoittajat päättelivät, että masennus saattaa nopeuttaa ED: n esiintymistä ja jopa toimia pahentavana tekijänä.

tässä tutkimuksessa on joitakin rajoituksia. Ensinnäkin tämä tutkimus on poikkileikkaustutkimus, jolla on rajoitus näiden kahden tekijän välisen syy-seuraussuhteen selittämisessä. Tämän tutkimuksen tulos voi kuitenkin olla hyödyllinen lähtötilannetutkimuksen tuloksena syy-seuraussuhteen osoittamisessa seurantatutkimusten avulla, ja ennen kaikkea se voi olla tärkeä lähde ED: n ja masennuksen spontaanin häviämisen havainnoinnissa määräaikaisen seurantatutkimuksen avulla. Lisäksi, vaikka kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, tulokset saatiin yhteisön asukkailta, joten ne voidaan yleistää muihin väestöryhmiin. Toiseksi on mahdollista, että valinta on vinoutunut. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin 96 koehenkilöä, jotka eivät vastanneet GDS: ään tai IIEF-5: een. Kun ikää verrattiin mukaan otetun ja poissuljetun ryhmän välillä, näiden kahden ryhmän välillä ei kuitenkaan havaittu merkittävää eroa. Näin ollen poissuljetuista koehenkilöistä johtuva valintaharha ei välttämättä ole merkittävä. Lisäksi otimme mukaan ne, jotka ottivat verenpainelääkettä, jonka tiedetään aiheuttavan ED: ää, analyysiin, mutta koska hypertension ja verenpainelääkkeen esiintyvyys eivät poikenneet merkittävästi ED-ryhmän ja normaalin ryhmän välillä eikä sisällyttämisellä välttämättä ole merkittävää vaikutusta tuloksiin. Kolmanneksi masennusta ja ED: ää mitattiin kliinisten testien lisäksi GDS-ja IIEF-5-kyselyillä. Tällä hetkellä strukturoituja kyselylomakkeita käytetään kliinisesti masennuksen seulontatyökaluina, ja Maailman terveysjärjestö IIEF-5 soveltaa kultastandardia ed-diagnoosiin.25 koska tutkimus tehtiin useiden asukkaiden kanssa, katsottiin lisäksi, että luotettavan kyselylomakkeen käyttäminen oli riittävää.

johtopäätöksenä kirjoittaja huomautti, että ED oli vahvasti yhteydessä masennusoireisiin väestöpohjaisessa poikkileikkaustutkimuksessa riippumatta iästä, terveydentilasta tai samanaikaisesta oheissairaudesta. Ikääntymisen masennusoireiden etiologia on monitahoinen. Miehillä, joilla on samanaikainen sydän-ja verisuonitauti ja masennus, on todennäköisemmin ED.31 ikään liittyvä alhainen testosteroni liittyy merkittävästi ED: ään sekä masennukseen epidemiologisten ja kliinisten tutkimusten perusteella.9, 35, 36

siinä on vielä paljon ratkaistavia kysymyksiä, koska prospektiiviset tutkimukset puuttuvat. Jotta kysymyksiin voitaisiin vastata, on välttämätöntä tehdä laajoja prospektiivisia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on kartoittaa masennusta ja ED: ää toistuvasti ja määräajoin. Aikaisemmat poikkileikkaustutkimukset viittaavat siihen, että jos henkilöllä on joko ED tai masennus tai molemmat, on arvioitava useita tekijöitä ja seurattava huolellisesti hoidon ohella.