Articles

Reaalinen vs. nimellisarvo

teollisuudessa nimelliskoko tai kaupan koko on tunnistamiseen käytetty koko ”vain nimellisesti”. Nimelliskoko ei välttämättä vastaa tuotteen mitoitusta, mutta tuotteen toimialueen sisällä nimelliskoko voi vastata suurta määrää erittäin standardoituja mittoja ja toleransseja.

Nimelliskoot voivat olla hyvin standardoituja koko toimialalla tai ne voivat olla yhden valmistajan omia.

nimelliskoon soveltaminen eri alueilla edellyttää molempien alueiden kokojärjestelmien ymmärtämistä; esimerkiksi joku, joka haluaa valita poranterä tyhjentää ”1⁄4 tuuman ruuvi” voi kuulla taulukoita näyttää oikea poranterä koko. Jonkun, joka haluaa laskea teräspalkin kantavuuden, on neuvoteltava taulukoiden kanssa, jotta palkin nimelliskoko voidaan muuntaa käyttökelpoisiksi mitoiksi.

kun otetaan huomioon jonkin muun osan (kuten mutterin) reiän läpi kulkevan akselin (tai pultin) tekninen toleranssi, molemmilla akseleilla (tai pulteilla) on sama nimelliskoko (kutsutaan myös peruskooksi), mutta kaikki reiät ovat fyysisesti suurempia ja kaikki akselit ovat fyysisesti pienempiä, jotta mikä tahansa tietyn nimellisen koon akseli (tai pultti) mahtuu mihin tahansa saman nimellisen kokoiseen reikään.

mittauksessa nimellisarvo on usein vain nimessä esiintyvä arvo; se annetaan kätevänä nimityksenä sen sijaan, että se laskettaisiin tietojen analysoinnin tai tavanomaisten pyöristysmenetelmien avulla. Nimellisarvojen käyttö voi perustua de facto-standardeihin tai joihinkin teknisiin standardeihin.

kaikissa todellisissa mittauksissa on jonkin verran vaihtelua riippuen testimenetelmän tarkkuudesta ja tarkkuudesta sekä mittausepävarmuudesta. Ilmoitettujen arvojen käyttöön liittyy usein teknisiä toleransseja.

eräs tapa tarkastella tätä on se, että reaaliarvolla on usein irrationaaliluvun ominaisuudet. Reaalimaailman mittaustilanteissa mittaustekniikan parantaminen alkaa lopulta tuottaa arvaamattomia vähiten merkitseviä lukuja. Esimerkiksi 1 tuuman pituinen mittalohko mittaa täsmälleen 1 tuuman pituiseksi, kunnes mittaustekniikat saavuttavat tietyn tarkkuuden. Koska tekniikat paranevat tämän kynnyksen yli, käy selväksi, että 1 tuuma ei ole todellinen arvo mittari lohkon pituus, mutta jokin muu numero approksimoi sitä.