keskustelu

tässä tutkimuksessa analysoitiin cognitively normal elderland communitysample-näytteen suorituskykyä CDT: llä käyttäen erityistä algoritmin pisteytysmenetelmää, joka perustuu Sunderlandin etaaliin.10 järjestelmä. Osallistujien keskiarvo oli 5,22 ja keskihajonta 2,02. Pistemäärä 5 (”Numbers in reverse or concentrated”) havaittiin 53,5%: ssa kellovedoista.

yleensä CDT: llä tehdyissä tutkimuksissa verrataan potilaiden suorituskykyä ja kontrolloidaan välinpitämättömiä sovelluksia ja pisteytysjärjestelmiä2, 25,37 tai varmennetaan testin,21,23,38: n kliininen pätevyys tai tutkitaan CDT-mallin kääntämistä ja mukauttamista erityisväestöä varten.39,40 on olemassa vain vähän tutkimuksia asumisnäytteistä tai kognitiivisesti normaaleista vanhuksista.22,41-43

viidessä Brasilialaistutkimuksessa, joissa käytettiin Sunderlandin pisteytysmenetelmää, saatiin tämänhetkistä tutkimusta korkeammat pisteet (5,22 ja keskihajonta 2,02). Kahdessa näistä tutkimuksista ei huomioitu CDT-pisteitä, 6, 24, kun taas muut tulokset olivat: 9.7(±1.07),41 7.8(±2.2),28 ja 9,1 (±1,8).11 nykyisten tutkimustulosten vertailu näiden tutkimusten tuloksiin on kuitenkin vaikeaa, koska tutkimuksen suunnittelussa on useita eroja. Tärkein ero liittyi otoksen luontaisiin ominaisuuksiin. Mainituissa tutkimuksissa käytettiin pieniä sairaalaympäristöissä otettuja kliinisiä näytteitä, toisin kuin nykyisessä tutkimuksessa, jossa käytettiin suurta otosta tavallisista vanhuksista, jotka olivat peräisin kunnallisista keskuksista, joilla oli korkea ikä ja koulutustaso.6,11,24,28,31,41 myös opintojen tavoitteet vaihtelivat. Joissakin CDT: n pisteytysmenetelmiä verrattiin eri tavoin,toisissa 24 ja 41 vertailivat välinettä muihin testeihin,ja lopuksi tehtiin tutkimus, jossa arvioitiin CDT28: n iäkkäiden koehenkilöiden asemaa, joka perustui valittuun normaalien vanhusten ryhmään vertailuryhmänä verrattuna Alzheimerin tautia sairastaviin potilaisiin.

kansainvälisen kirjallisuuden tutkimukset, joissa käytettiin samaa menetelmää kuin Sunderland toscoressa CDT löysi seuraavat tulokset: 7.5 (±1.9),25 8.4 (±1.6),27 8.7 (±1.1),10 ja 8, 9 (±1, 4).26 samanlainen kuin Brasilian tutkimuksissa, kaikki nämä löysivät korkeammat pisteet normaaleille vanhuksille yksilöille10, 26,27 kuin nykyisessä tutkimuksessa, paitsi Kirby et al.25, jotka saivat alhaisemmat pisteet verrattuna muihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Joissakin tutkimuksissa ei mainittu kaikkia tärkeitä tietoja, esimerkiksi koulutustaso10, 26,tai niissä ei käytetty muodollista kognitiotestausta normaaleille kontrolleille10(MMSE10,27 mukaan luettuna), kun taas toisessa tutkimuksessa ei erotettuklinikallista ryhmää kuvatessaan otoksen ominaisuuksia, mikä 27 haittasi tutkimusten vertailua. Tämän tutkimuksen tavoite eroaa edeltävien tutkimusten päätavoitteesta siinä, että sen tavoitteena oli arvioida ikääntyneiden toimintakykyä kognitiivisen heikentymisen kanssa ja ilman kognitiivista heikkenemistä.10, 25-27

tärkeä tulos iäkkäiden potilaiden suorituskyvyn kannalta on suuri osuus(53, 5%) otoksesta, jonka pistemäärä oli ”5”. Kriteeri pistemäärälle ”5” insunderlandin alkuperäinen menetelmä on ”lukujen joukkoistaminen kellon toisessa päässä tai lukujen kääntäminen. Kellon viisarit voivat edelleen olla läsnä jollakin tavalla ”ja thenew algoritmi merkitty: ” numerot käänteisessä järjestyksessä tai keskittynyt”. CDT: n alhaisemmat keskiarvot muihin tutkimuksiin verrattuna ja iäkkäiden korkea esiintymistiheys tällä tasolla voidaan selittää sillä, että CDT: n pisteytykseen käytettiin tässä tutkimuksessa tiukkaa korjaamista. Sunderlandin menetelmä sen alkuperäisessä versiossa oli enemmän subjektiivinen lähestymistapa, esimerkiksi erittäin korkeat CDT-pisteet, vaikka numbersslightly keskittynyt, voidaan löytää Sunderland et al.10 (kuva 1, s.727). Sunderlandin menetelmän mukaan kohde 5 pisteytetään vain silloin, kun on adrastista keskittymistä, ja tässä tutkimuksessa kohde sisälsi valovoimaisia ja vaikeita suunnitteluvaikeuksia omaavia ihmisiä. Kun siis käytetään tiukkoja kriteerejä, saadaan erilaisia tuloksia kirjallisuuteen verrattuna.

tässä mielessä olisi tarpeen kehittää tarkempia pisteytyskriteerejä, jotka voivat olla herkkiä CDT: n suunnittelustrategialle ja visuaalis-rakentavalle toteutukselle ja joilla voitaisiin paremmin erottaa erityisesti ne vanhukset,joilla on mahdollisesti toimeenpanovirheitä. Muut CDT: n pisteytysmenetelmät, mukaan lukien semikvantitatiiviset ja laadulliset pisteytysjärjestelmät, pyrkivät erottelemaan executiveplanningin tason kellopiirustuksissa,42,44,45, ja korostavat executive components inCDT: n arviointia.42-44 esimerkiksi Royall et al.45 kehitti CLOX (Executive ClockDrawing Task) – tehtävän erottaakseen nämä osat toisistaan ja mahdollistaakseen tarkemman analyysin siitä, miten toimeenpanotoimintoja voidaan testata CDT: ssä.

koulutuksen tai ikääntymisen ja CDT-pisteiden välillä ei havaittu merkittävää korrelaatiota. Koulutuksen, ikääntymisen ja CDT: n suorituskyvyn välinen yhteys on ristiriitainen.22,24,38,41,43 tämä havainto voi liittyä myös erilaisten levitysmenetelmien ja pisteytysasteikkojen olemassaoloon. Esimerkiksi Brodaty ja Moore löysivät CDT-pisteiden korrelaation vuosien koulutuksella Shulmanand Sunderlandille, mutta eivät Wolf-Kleinin pisteytysjärjestelmälle.2 Sunderland ym.10 ei raportoinut tarkastuskohteiden koulutustasoa alkuperäisessä tutkimuksessa.

toisaalta CDT: n jammse: n välillä havaittiin merkittävä positiivinen korrelaatio, joka vahvisti aiemmat havainnot.6,7,15 Shulmanin skaalalle,14 Mendez1: lle ja CLOXIN asteikolle on löydetty suuri korrelaatio.45 MMSE-pisteiden ja useiden CDTs: ien välinen yhteys oli myös korkea Schramm et al: n tutkimuksessa.7

nämä erilaiset sovellus-ja pisteytysjärjestelmät ovat esteenä suorien vertailujen tekemiselle ja johtopäätösten tekemiselle. Hakumuodoissa on eroja pyydetyssä kelloajassa(2:45, 11:10, 8:05) ja läsnäolo vetoapua (esim. joissakin on valmiiksi piirretty ympyrä). Lisäksi erilaisia laskentajärjestelmiä ovat: 10 hierarkkista kaavaa (0-10), virhearvioihin perustuva asteikko 0/1 (0-20), kahdeksasosiin jaettu kello, numerot ja kädet oikeassa paikassa (0-10) ja muut.3,14,37,43

tässä tutkimuksessa algoritmi, jonka tarkemmat pisteet perustuvat Sunderlandin etaaliin.10 kriteeriä laadittiin ratojen välisen luotettavuuden lisäämiseksi. Ratojen välisen luotettavuuden tarkastelussa kävi ilmi, että tässä tutkimuksessa kehitetyt kriteerit olivat luotettavat ja että kuuden riippumattoman tutkijan välillä havaittiin merkittävä positiivinen korrelaatio.Nämä tulokset ovat samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, mikä osoittaa myös CDT-pisteiden korkean luotettavuuden.10,21-23 vertailua vaikeuttavat myös testin erilaiset esitystavat ja pisteytykseen liittyvät erilaiset periaatteet. Toinen vertailuja haittaava seikka on useiden eri tutkimusmallien käyttö. Joissakin tutkimuksissa tutkittiin CDT: n reliabiliteettejä,joita yksi pisteytysjärjestelmä antoi kognitiivisesti normaalille elderly20: lle tai erotteli kognitiivisesti normaalien ja eri tyyppisten patologioiden omaavien yksilöiden välillä,2 kun taas toisissa tutkittiin eri pisteytysjärjestelmien käyttöä kognitivelynormaaliselle elderly22: lle, 37: lle tai kognitiivisesti normaalille ja yksilöille, joilla on erilaisia sairauksia.21 kaksi tutkimusta, joissa arvioitiin ratereiden välistä luotettavuutta eri scoresystems, mukaan lukien menetelmä Sunderland et al.,10 vertaili koehenkilöitä, joilla oli tai ei ollut patologioita(fibromyalgia ja lievä kognitiivinen heikkeneminen, MCI)37,46 ja osoitti hyvää keskinäistä luotettavuutta.

ajatus CDT: n systemaattisesta pisteytyksestä on keskittynyt yksinkertaisten ja helposti tulkittavien pisteytysmenetelmien kehittämiseen ja standardointiin.21,22 on olemassa kaksi yleistä CDT-pisteytysmenetelmää, mukaan lukien qualitative ja quantitative approaches. Sunderland ym.10 on semikvantitatiivinen maalintekojärjestelmä, joka keskittyy koko kellon pisteyttämiseen.37 muut kvantitatiiviset pisteytysjärjestelmät keskittyvät kellojen eri näkökulmiin (kuten kellotauluun, numeroihin tai käsiin) ja pisteyttävät ne erikseen (eli Mendezin et al.1 ja Rouleau et al.12). Lisäksi pisteytysjärjestelmissä on eroja pisteytysmenettelyjen suhteen.

yksi tämän tutkimuksen rajoituksista on osallistujien osittamattomuus iän perusteella vertailussa. Ehkä joidenkin osallistujien korkea ikä on voinut vaikuttaa alhaisiin pistekeskiarvoihin. Toinen pohdittava kysymys keskittyy näytteen luonteeseen ja Casas de Convivêncian toimintaan osallistuneisiin vapaaehtoisiin. Otos koostuu esimerkiksi runsaastin naisista (93%), joilla on vain vähän terveydentilaa. Ottaen kuitenkin huomioon, että kyseessä on tieteellinen otos, rekrytointia ei ollut mahdollista rajoittaa henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. lisäksi muissa brasilialaisissa tutkimuksissa on myös korkeampi naisten osuus, 11, 20, 24, 41, joten tämä on todennäköisesti merkittävä tulosten vinoutuma. Nämä koehenkilöt olivat normaaleja (kriteerinä otokseen sisällyttämiselle oli MMSE: n cut-off-pisteen ylittävä pistemäärä), mutta jotkut MCI: tä sairastavat vanhemmat aikuiset saattoivat olla mukana otoksessa;joitakin ikääntymiseen liittyviä tiloja saattoi esiintyä, ja jotkut poikkeavuudet, jotka eivät suoraan liity kognitioon, ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin.Toinen huomioon otettava rajoitus liittyy näytteenottomenetelmään. Jotta valintaharhaa voitaisiin käsitellä riittävästi, satunnaistettu näyte olisi parempi kuin tässä tutkimuksessa käytetty mukavuusnäyte. Muita rajoitteita olivat myös muiden CDT: hen verrattavien toimeenpanotehtävien puuttuminen ja toiminnallisen lukutaidon koe.

nykyiset tulokset ovat tärkeä panos keskusteluun siitä, mikä CDT: n anto-ja pisteytysjärjestelmä tuottaa pätevimmät tulokset. Tulokset vahvistivat Sunderlandin et al.10. Lisäksi selvitykset edistävät keskustelua siitä, että CDT: lle kehitetyistä erilaisista pisteytyskriteereistä ei ole päästy yksimielisyyteen ja että ne tuottaisivat pätevämpiä tuloksia. Toisaalta ne voivat edelleen viitata siihen, että on tarpeen luoda hienovaraisempia arviointiperusteita, jotka ovat herkkiä eroavuuksille, jotka heikentävät invisuokonstruktiivisia ja johtavia kykyjä ikääntymisen aikana.

tulevassa tutkimuksessa tulisi toistaa nämä havainnot vanhuksilla, joilla on korkeampi ja matalampi muodollinen koulutus, jotta voitaisiin verrata koulutustason vaikutusta CDT: hen. Lisätutkimuksissa voitaisiin tutkia CDT: n laadullisia näkökohtia, mukaan lukien toteutetut strategiat, ja verrata sitä muihin pisteytyskriteereihin sekä kliinistä arviointia Alzheimerin taudin, MCI: n ja masennuksen tapauksessa.