Keskustelu

Cervicofacial aktinomycosis on tämän harvinaisen sairauden yleisin muoto 1-4 13-15.

kohdunkaulan aktinomykoosissa yleisimmin esiintyviä alueita ovat submandibulaarinen tila 3 6 7 10 11 16 17, poski 3, korvasylkirauhanen 2 3 8 16 18-20, hampaat 3, kieli 3, nenäontelo, ikenien ja suun tila, hypopharynx, ary-epiglottisen poimun mediaalinen osa 3, nielun tila, kieliluu ja kilpirauhasen rustoalue 16, otsan alue 21, kaulan imusolmukkeet 6.

lievää miesten esiintyvyyttä on nuorilla aikuisilla 11 12.

miespotilaiden tunnettu alttius saada tauti vaihtelee iän mukaan ja näyttää olevan erityisen voimakas 20-60-vuotiailla potilailla, korkein esiintyvyys on naispotilailla 11-40-vuotiailla ja miespotilailla 21-50-vuotiailla 9-vuotiailla.

rodullista alttiutta tai maantieteellisiä tekijöitä ei ole 11.

useimmat kohdunkaulan aktinomykoositapaukset ovat alkuperältään odontogeenisia ja niitä esiintyy pääasiassa immunokompetenteilla henkilöillä 5.

Aktinomycet ovat yleensä heikosti patogeenisiä ja aiheuttavat tauteja vain aikaisemman kudosvaurion yhteydessä 5: esimerkiksi maksillo-kasvovamman komplikaationa (ski-seiväsvamma kasvoissa 21) kirurgisten toimenpiteiden ja/tai hammaskäsittelyjen jälkeen 13, potilailla, joilla on huono suuhygienia tai karies 3 6 11, viimeaikaisen hammashoidon jälkeen, johon yleensä liittyy alaleuan poskihampaan poisto 2 8 10 11.

Aktinomycet ovat bakteereja, jotka eivät pääse tunkeutumaan terveeseen kudokseen ja limakalvon hajoaminen on infektion edellytys 3 11.

aktinomykoosi on endogeeninen infektio, tartuntaa ei esiinny ihmisestä toiseen 11.

altistavina tekijöinä pidetään aliravitsemusta, sädehoitoa, alkoholismia, heikentäviä tiloja, kuten diabetesta, maligniteettia ja immunosuppressiota.

infektion yleiset ensioireet ja-oireet, kuten kuume, kohdunkaulan äkillinen kipu, turvotus, punoitus, turvotus ja märkiminen, voivat puuttua 2 8.

jotkut kirjoittajat ovat kuvailleet epätavallisia kohdunkaulan aktinomykoositapauksia akuuttina ylähengitysteiden tukkeumana ja vaativana hätätrakeostomiana 16 19.

toisella potilaalla oli laaja kohdunkaulan, posteriorisen välikarsinan ja vatsan lymfadenopatia 6.

infektio esiintyy tavallisimmin kroonisena massana 6 10 16, märkivänä tai induratiivisena massana 8 21 purkautuvine sivuonteloineen 5 10 13 20, suun sisäisinä leesioina 13 yhdistettynä korvasylkirauhasen kystoadenolymfomaaniin 19, kroonisena, usein kelluvana massana usein alaleuan rajalla 6 10, kaularangan lymfadenopatian kanssa tai ilman sitä 6.

joidenkin kirjoittajien mukaan aktinomykoosiin liittyy harvoin alueellisia imusolmukkeita 3 10 11 tai se kehittyy myöhään 3.

klassisten rikkirakeiden makroskooppisesta esiintymisestä kudosnäytteissä tai salaojituksessa voi olla jonkin verran apua diagnoosiin, mutta Nocardioosia voi esiintyä myös rikkirakeiden yhteydessä 3 7 10 15.

joidenkin kirjoittajien mukaan näytteissä esiintyviä tyypillisiä rikkirakeita on vain 35-55 prosentissa tapauksista. Näissä tapauksissa diagnoosi on lopullinen 5 10 11 13 15 16.

infektio kehittyy hiljaisesti subakuuttina muodossa, kiinteänä massana, kasvaen hitaasti kokoaan ilman kipua 11 kallon luiden eroosiolla 20 ja alaleuan Ramuksen tunkeutumisella 8 19.

Aktinomykoosia voi esiintyä useissa eri muodoissa ja se saattaa jäljitellä muita infektioita, kuten tuberkuloosia, muita kroonisia granulomatoottisia leesioita, sieni-infektiota tai jopa maligniteettia sekä kliinisesti että radiologisesti 1-8.

kuvantamistekniikoilla, kuten CT: llä ja MK: lla, saadaan yleensä epäspesifisiä löydöksiä, joiden avulla voidaan määrittää vain massan säteilyominaisuudet ja sen osallistuminen viereisiin pehmytkudoksiin 2 3 10 11 16.

näistä tekniikoista saadaan vain kvantitatiivista tietoa (leesioiden rajat ja rajat, sisällön homogeenisuus ja tiheys, lokalisointi, ympäröivien elinten tunkeutuminen jne.) 11.

diagnosointi voi olla vaikeaa, koska tautia ei tunneta yleisesti ja koska viljelyn onnistumisprosentti on alhainen sen nirsouden vuoksi 10-17.

organismin eristäminen ja tunnistaminen kestää 2-3 viikkoa (se kasvaa hitaasti).

viljelmät on sijoitettava välittömästi anaerobisiin olosuhteisiin ja inkuboitava noin 48 tuntia 3 11.

Fnac on valintamenetelmä kohdunkaulan aktinomykoosin diagnosoinnissa. Se on helppo, turvallinen, nopea ja erittäin tehokas menetelmä 2 12 23.

siitä on tullut yhä tärkeämpi, koska se ei ainoastaan mahdollista morfologista tunnistamista, vaan se on myös tehokas keino kerätä materiaalia mikrobiologista tunnistamista varten 5 7 9 10 11 13 21-23.

Aktinomysiinit ovat yleensä herkkiä useille antibiooteille: penisilliini G, kloramfenikoli, tetrasykliini, erytromysiini, klindamysiini, imipeneemi, streptomysiini, kolmannen sukupolven kefalosporiinit 1-16.

penisilliini on pitkäkestoiseen hoitoon sopiva lääke, jota annetaan yleensä 2-12 kuukautta 5 7 13 15 16 18 21 22 24.

tetrasykliiniä ja erytromysiiniä käytetään potilailla, jotka ovat allergisia penisilliinille 10 11 tai laskimoon annetun penisilliinin jälkeen suun kautta 8 17.

hoidon akuutissa vaiheessa penisilliini voidaan korvata Kolmannen sukupolven kefalosporiineilla, jotka ovat myös tehokkaita, jos samanaikainen infektio muiden bakteerien kanssa, joka ei vastaa penisilliinille, aiheuttaa Aktinomyces 2 10 13-bakteerin aiheuttamien oireiden pysyvyyttä.

steroidi (esimerkiksi metyyliprednisoloni) poistaa tehokkaasti jäljelle jääneen tulehduksellisen granulomatoottisen reaktion 2 11.

kirurginen hoito on usein tarkoitettu luun kaavintaan, nekroottisen kudoksen resektioon, poskionteloiden leikkaamiseen, pehmytkudoksen paiseiden tyhjentämiseen 5 8 15 19 22.

leikkauksella on tärkeä rooli sekä aktinomykoosin diagnosoinnissa että hoidossa 10 20.

leikkaus on tarpeen, jos TT ja US ei voida sulkea pois kasvainta 3 8 16 19.

kun cervico-kasvoinfektio on rajattu, pienikokoinen ja siihen ei liity fistelien tyhjentymistä, suositellaan mieluummin lääketieteellistä toimenpidettä kuin kirurgista toimenpidettä 11.