Amazonin perustaja Jeff Bezos on maailman rikkain ihminen Forbesin vuonna 2019 julkaistun miljardöörilistan mukaan tällä viikolla. Hänen omaisuutensa on arviolta 131 miljardia dollaria (99 miljardia puntaa), ja hän on nykyhistorian rikkain mies.

mutta hän ei suinkaan ole kaikkien aikojen rikkain mies.

tuon arvonimen uskotaan kuuluvan Mansa Musalle, 1300-luvun länsiafrikkalaiselle hallitsijalle, joka oli niin rikas, että hänen avokätiset almunsa romuttivat kokonaisen maan talouden.

”Aikalaiskertomukset Musan varallisuudesta ovat niin hengästyttäviä, että on lähes mahdotonta saada käsitystä siitä, kuinka varakas ja voimakas hän todella oli”, Kalifornian yliopiston historian apulaisprofessori Rudolph Butch Ware kertoi BBC: lle.

Mansa Musa oli ”rikkaampi kuin kukaan voisi kuvailla”, Jacob Davidson kirjoitti Afrikan kuninkaasta Money.com vuonna 2015.

vuonna 2012 yhdysvaltalaissivusto Celebrity Net Worth arvioi hänen varallisuutensa arvoksi 400 miljardia dollaria, mutta taloushistorioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että hänen varallisuuttaan on mahdotonta niputtaa lukuunottamatta.

kaikkien aikojen 10 rikkainta miestä

• Mansa Musa (1280-1337, kuningas Malin valtakunta) rikkaus sanoinkuvaamaton
• keisari Augustus (63 eaa-14 jKr, Rooman keisari) 4 markkaa.6tn (£3,5 tn)
• Zhao Xu (1048-1085, Songin keisari Shenzong Kiinassa) varallisuus arvaamaton
• Akbar I (1542-1605, Intian Mogulidynastian keisari) varallisuus arvaamaton
• Andrew Carnegie (1835-1919, skotlantilais-amerikkalainen teollisuusmies) 372 miljardia dollaria
• John D Rockefeller (1839-1937) amerikkalainen liikemagnaatti) 341 miljardia
• Nikolai Aleksandrovitš Romanov (1868-1918, Venäjän tsaari) 300 miljardia
• mir Osman Ali Khan ( 1886-1967, Intian kuninkaallinen) 230 miljardia
• Vilhelm Valloittaja (1028-1087) 229 dollaria.5bn
• Muammar Gaddafi (1942-2011, Libyan pitkäaikainen hallitsija) $200bn

lähde: Money.com, Celebrity Net Worth

kultainen kuningas

Mansa Musa syntyi vuonna 1280 hallitsijasukuun. Hänen veljensä Mansa Abu-Bakr hallitsi valtakuntaa vuoteen 1312, jolloin hän luopui kruunusta lähtiäkseen sotaretkelle.

1300-luvun Syyrialaisen historioitsijan Shibab al-Umarin mukaan Abu-Bakr oli pakkomielteinen Atlantin valtamerestä ja siitä, mitä sen takana oli. Hänen kerrotaan lähteneen tutkimusmatkalle mukanaan 2 000 laivaa ja tuhansia miehiä, naisia ja orjia. He purjehtivat pois palaamatta koskaan.

jotkut, kuten edesmennyt amerikkalainen historioitsija Ivan Van Sertima, elättelevät ajatusta, että he saavuttivat Etelä-Amerikan. Tästä ei kuitenkaan ole todisteita.

joka tapauksessa Mansa Musa peri taakseen jättämänsä valtakunnan.

hänen valtakaudellaan Malin kuningaskunta kasvoi merkittävästi. Hän liitti itseensä 24 kaupunkia, muun muassa Timbuktun.

kuningaskunta ulottui noin 2 000 meripeninkulman päähän Atlantin valtamerestä aina nykyiseen Nigeriin saakka ja valloitti osia nykyisestä Senegalista, Mauritaniasta, Malista, Burkina Fasosta, Nigeristä, Gambiasta, Guinea-Bissausta, Guineasta ja Norsunluurannikolta.

näin suuren maamassan mukana tuli suuria luonnonvaroja, kuten kultaa ja suolaa.

Mansa Musan valtakaudella Malin valtakunnan osuus oli British Museumin mukaan lähes puolet vanhan maailman kullasta.

ja se kaikki kuului kuninkaalle.

”hallitsijana Mansa Musalla oli lähes rajaton pääsy keskiajan maailman arvostetuimpaan vaurauden lähteeseen”, afrikkalaiseen taiteeseen erikoistunut Kathleen Bickford Berzock Northwestern-yliopiston Block Museum of Art-taidemuseossa kertoi BBC: lle.

”hänen alueellaan oli myös merkittäviä kaupankäynnin keskuksia, jotka kävivät kauppaa kullalla ja muilla tavaroilla, ja hän keräsi tästä kaupasta varallisuutta”, hän lisäsi.

saatat pitää myös:

• Afrikan rikkain mies: Aliko Dangote
• mitä miljardöörinä oleminen vaatii?
• miljardööri maksaa Manhattanin asunnosta ennätykselliset 238 miljoonaa dollaria

matka Mekkaan

vaikka imperiumi Malissa oli niin paljon kultaa, että itse valtakuntaa ei tunnettu kovin hyvin.

tilanne muuttui, kun harras muslimi Mansa Musa päätti lähteä pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan kulkien Saharan autiomaan ja Egyptin halki.

kuninkaan kerrotaan lähteneen Malista 60 000 miehen karavaanilla.

hän otti mukaansa koko kuninkaallisen hovinsa ja virkamiehiä, sotilaita, griotteja (viihdyttäjiä), kauppiaita, kamelinkuljettajia ja 12 000 orjaa sekä pitkän vuohia ja lampaita kuljettavan junan ruoaksi.

se oli aavikon halki liikkuva kaupunki.

kaupunki, jonka asukkaat orjia myöten oli puettu kultaiseen brokadiin ja hienoimpaan persialaiseen silkkiin. Hinauksessa oli sata kamelia, joista kukin kantoi satoja kiloja puhdasta kultaa.

se oli näky.

ja näky yltyi entisestään karavaanin saavuttua Kairoon, jossa he pääsivät toden teolla esittelemään varallisuuttaan.

Kairon kultaromahdus

Mansa Musa jätti Kairoon niin mieleenpainuvan jäljen, että kaupungissa 12 vuotta Malin kuninkaan jälkeen vieraillut al-Umari kertoi, kuinka paljon kairolaiset hänestä puhuivat.

hän jakoi kultaa Kairossa niin ylenpalttisesti, että hänen kolmen kuukauden oleskelunsa aiheutti kullan hinnan romahtamisen alueella 10 vuodeksi romuttaen talouden.

yhdysvaltalainen teknologiayhtiö SmartAsset.com arvioi, että kullan arvon alenemisen vuoksi Mansa Musan pyhiinvaellus johti noin 1,5 miljardin dollarin (1,1 miljardin punnan) taloudellisiin tappioihin eri puolilla Lähi-itää.

kotimatkallaan Mansa Musa kulki jälleen Egyptin läpi ja yritti joidenkin mukaan auttaa maan taloutta poistamalla osan kullasta kierrosta lainaamalla sitä takaisin Egyptin lainanantajilta kiristettävillä koroilla. Toisten mukaan hän kulutti niin paljon, että kulta loppui.

Lucy Duran lontoolaisesta School of African and Oriental Studies-koulusta toteaa, että erityisesti malilaiset griotit, jotka laulavat historioitsijoiden tarinankertojia, suuttuivat hänelle.

”hän jakoi matkan varrella niin paljon malilaista kultaa, että jelis ei mielellään kehu häntä heidän lauluissaan, koska heidän mielestään hän tuhlasi paikallisia resursseja valtakunnan ulkopuolella”, hän sanoi.

Education at heart

ei ole epäilystäkään siitä, että Mansa Musa kulutti tai tuhlasi pyhiinvaelluksensa aikana paljon kultaa. Mutta juuri tämä ylenpalttinen anteliaisuus kiinnitti myös maailman huomion.

Mansa Musa oli nostanut Malin ja itsensä maailmankartalle, aivan kirjaimellisesti. Katalonialaisessa kartastossa vuodelta 1375 on piirros Afrikkalaisesta kuninkaasta istumassa kultaisella valtaistuimella Timbuktun huipulla pitäen kädessään kultakimpaletta.

Timbuktusta tuli Afrikkalainen El Dorado, ja ihmisiä tuli läheltä ja kaukaa katsomaan välähdystä.

sillä oli vielä 1800-luvulla myyttinen asema maailman laidalla kadonneena kultakaupunkina, majakkana sekä eurooppalaisille onnenonkijoille että tutkimusmatkailijoille, ja tämä johtui pitkälti Mansa Musan urotöistä 500 vuotta aiemmin.

Mansa Musa palasi Mekasta mukanaan useita islamilaisia oppineita, mukaan lukien profeetta Muhammedin suoria jälkeläisiä ja andalusialainen runoilija ja arkkitehti nimeltä Abu es Haq es Saheli, jota pidetään laajalti kuuluisan djinguereber moskeija.

kuninkaan kerrotaan maksaneen runoilijalle 200 kg (440lb) kultaa, joka nykyrahassa olisi 8,2 miljoonaa dollaria (6,3 miljoonaa puntaa).

taiteen ja arkkitehtuurin edistämisen lisäksi hän rahoitti myös kirjallisuutta ja rakennutti kouluja, kirjastoja ja moskeijoita. Timbuktusta tuli pian koulutuksen keskus, ja ihmiset matkustivat ympäri maailmaa opiskelemaan sankoren yliopistoon.

rikkaan kuninkaan katsotaan usein aloittaneen valistusperinteen Länsi-Afrikassa, vaikka hänen valtakuntansa tarina on Länsi-Afrikan ulkopuolella suurelta osin vielä vähän tunnettu.

”historia on voittajien kirjoittama”, kertoo Britannian toisen maailmansodan aikainen pääministeri Winston Churchill.

Mansa Musan kuoltua 57-vuotiaana vuonna 1337 valtakunnan perivät hänen poikansa, jotka eivät kyenneet pitämään valtakuntaa koossa. Pienemmät valtiot irtautuivat ja imperiumi mureni.

eurooppalaisten myöhempi saapuminen alueelle oli viimeinen naula valtakunnan arkkuun.

”keskiajan historia nähdään edelleen suurelta osin vain länsimaisena historiana”, korttelin taidemuseon johtaja Lisa Corrin Graziose selittää, miksi Mansa Musan tarina ei ole laajalti tunnettu.

”Jos eurooppalaisia olisi saapunut Musan aikana merkittäviä määriä Malin ollessa sotilaallisen ja taloudellisen mahtinsa huipulla parinsadan vuoden sijaan, asiat olisivat lähes varmasti olleet toisin”, Ware sanoo.