Articles

Non-Communicable Diseases

by admin

Original Editors-Rachael Lowe

Top Contributors – Kim Jackson, Evan Thomas, Naomi O ’ Reilly, Lucinda hampton ja Tarina van der Stockt

Introduction

NCDs (kutsutaan myös kroonisiksi sairauksiksi) ovat yhteisesti vastuussa 71 prosentista kaikista kuolemantapauksista maailmanlaajuisesti. Lähes kolme neljäsosaa kaikista NCD-kuolemista ja 82 prosenttia niistä 16 miljoonasta ihmisestä, jotka kuolivat ennenaikaisesti tai ennen 70 vuoden ikää, tapahtuu matalan ja keskitulotason maissa.. NCDs: n osuus koko maailmassa on myös 48 prosenttia menetetyistä terveistä elinvuosista (Vammaiskorjatut elinvuodet–DALYs) (tartuntatautien, äitien ja perinataalitilojen sekä ravitsemuksellisten puutteiden osalta 40 prosenttia ja vammojen osalta 1 prosentti).

NCDs-kuolemat maailmanlaajuisesti.png

mitkä ovat NCDs

ei-tarttuvat taudit ovat monimuotoinen ryhmä kroonisia sairauksia, jotka eivät ole tarttuvia, eli niitä ei voi saada toisesta ihmisestä. Ne määritellään pitkäaikaisiksi sairauksiksi, jotka yleensä etenevät hitaasti, ja ne ovat maailmanlaajuisesti suurin syy aikuisten kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen. WHO määrittelee muut kuin tartuntataudit ”ryhmän II taudeiksi”, kategoriaan, joka yhdistää (ICD-10-koodin perusteella) seuraavat sairaudet/kuolinsyyt: pahanlaatuiset kasvaimet, muut kasvaimet, diabetes mellitus, umpierityshäiriöt, neuropsykiatriset sairaudet, aistielinsairaudet, sydän-ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet (esim. Keuhkoahtaumatauti, astma, muut), ruoansulatuskanavan sairaudet, urogenitaaliset sairaudet, ihosairaudet, tuki-ja liikuntaelinten sairaudet (esim.nivelreuma), synnynnäiset poikkeavuudet (esim. kitalakihalkio, Downin oireyhtymä) ja suun sairaudet (esim. karies). Ne erotetaan ryhmän I taudeista (tarttuvat, äidin, perinataaliset ja ravitsemukselliset olosuhteet) ja ryhmän III taudeista (tahattomat ja tahalliset vammat).

neljää pääsairautta pidetään yleensä NCD-kuolleisuuden ja sairastuvuuden määräävinä: sydän-ja verisuonitaudit (mukaan lukien sydänsairaudet ja aivohalvaus), diabetes, syöpä ja krooniset hengityselinsairaudet (mukaan lukien keuhkoahtaumatauti ja astma):

  • syöpä
  • sydän-ja verisuonitauti
  • krooninen hengityselinsairaus
  • Diabetes

näiden 4 pääsairauden lisäksi mielenterveyden häiriöitä pidetään merkittävimpinä NCDs: n aiheuttamien taloudellisten menetysten aiheuttajina. Vigo et al kuvata viisi tyyppisiä psyykkisiä sairauksia (vakava depressiivinen häiriö, ahdistuneisuushäiriöt, skitsofrenia, dysthymia, kaksisuuntainen mielialahäiriö), joka ilmestyi top 20 syyt global burden of disease (GBD) vuonna 2013 ja väittävät, että maailmanlaajuinen taakka mielenterveyden on aliarvioitu, koska seuraavat viisi asiaa:

  1. psykiatristen ja neurologisten häiriöiden päällekkäisyys
  2. itsemurhien ja itsensä vahingoittamiseen liittyvien käytöstapojen ryhmittely omana ryhmänään psyykkisen sairauden rajojen ulkopuolella
  3. kaikkien tuki-ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien kroonisten kipuoireiden yhdistäminen
  4. persoonallisuushäiriöiden poissulkeminen mielisairauden taakkalaskelmissa
  5. riittämätön huomiointi vaikean psyykkisen sairauden osuudesta kuolleisuuteen liitännäisistä syistä

NCD riskitekijät

näihin tautiryhmiin liittyy yhteinen riski tekijät:

  1. sosiaaliset terveyden taustatekijät (tämä on ympäristö, jossa me synnymme, elämme ja kasvamme sekä mahdollisuudet, joita meille näissä ympäristöissä annetaan)
  2. tupakka
  3. alkoholi
  4. huono ravinto
  5. fyysinen passiivisuus

muuttumattomat riskitekijät viittaavat ominaisuuksiin, joita yksilö (tai ympäristö) ei voi muuttaa, ja niihin kuuluvat ikä, sukupuoli ja geneettinen koostumus. Vaikka ne eivät voikaan olla toimenpiteiden ensisijaisia kohteita, ne ovat edelleen tärkeitä tekijöitä, koska ne vaikuttavat monien ehkäisy-ja hoitomenetelmien tehokkuuteen ja osittain määräävät sen.

muunneltavilla riskitekijöillä tarkoitetaan ominaisuuksia, joita yhteiskunnat tai yksilöt voivat muuttaa parantaakseen terveystuloksia. WHO viittaa NCDs: lle tyypillisesti neljään tärkeimpään: huono ruokavalio, fyysinen passiivisuus, tupakan käyttö ja haitallinen alkoholinkäyttö.

noncommunicable diseases 2010-raportin mukaan vastoin yleistä käsitystä käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että lähes 80 prosenttia ei-tarttuvista taudeista (NCD) tapahtuu matalan ja keskitulotason maissa. NCD: t johtuvat suurelta osin neljästä käyttäytymiseen liittyvästä riskitekijästä, jotka liittyvät talouden murrokseen, nopeaan kaupungistumiseen ja 2000-luvun elämäntapoihin: tupakankäyttö, epäterveellinen ruokavalio, riittämätön liikunta ja alkoholin haitallinen käyttö. Näiden riskitekijöiden suurimmat vaikutukset kohdistuvat yhä enemmän matalan ja keskitulotason maihin sekä köyhempiin ihmisiin kaikissa maissa, mikä kuvastaa taustalla olevia sosioekonomisia tekijöitä. Näiden väestöryhmien keskuudessa voi syntyä noidankehä: köyhyys altistaa ihmiset NCD: n käyttäytymiseen liittyville riskitekijöille, ja tästä johtuvasta NCD: stä voi puolestaan tulla tärkeä tekijä syöksykierteessä, joka johtaa perheitä kohti köyhyyttä.

NCDs: n torjuntatoimet

Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) ovat vaatineet NCDs: n kuolleisuuden vähentämistä 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja omaksuneet iskulauseen ”25 by 25.”Hunter esittää NCDs: ää tiivistävässä artikkelissaan, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on käsiteltävä seuraavia hoitoja:

  1. Tautitaakka
  2. taloudelliset vaikutukset
  3. riskitekijöiden yleisyys
  4. tartuntataudit, aliravitsemus ja muut non-Communicable diseases that contributing to non-Communicable diseases

Global Status Report on Non-Communicable Disease 2014 on toinen kolmivuotisessa sarjassa, jossa seurataan maailmanlaajuista edistymistä NCD: n ehkäisemisessä ja valvonnassa. NCD: tä koskevan toisen maailmanlaajuisen raportin tärkein viesti on, että tällä hetkellä maailmanlaajuisella yhteisöllä on mahdollisuus muuttaa NCD-epidemian suuntaa.

NCD-tavoitteet 2025.jpg

NCDs: n ennaltaehkäisyä ja valvontaa koskeva maailmanlaajuinen toimintasuunnitelma 2013-2020 tarjoaa kaikille jäsenvaltioille ja muille sidosryhmille etenemissuunnitelman ja valikoiman toimintavaihtoehtoja, jotta voidaan toteuttaa koordinoituja ja johdonmukaisia toimia kaikilla tasoilla, paikallisista maailmanlaajuisiin, yhdeksän vapaaehtoisen maailmanlaajuisen tavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien ennenaikaisen sydän-ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen tai kroonisten hengityselinsairauksien aiheuttaman kuolleisuuden suhteellinen vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Toimintasuunnitelman pääpaino on neljässä merkittävässä NCD: ssä, jotka ovat ”sydän-ja verisuonitaudit, syöpä, krooninen hengityselinsairaus ja Diabetes”, mutta siinä korostetaan myös neljää yhteistä käyttäytymiseen liittyvää riskitekijää, jotka ovat ”tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, fyysinen passiivisuus ja alkoholin haitallinen käyttö”.

fysioterapeutin rooli NCDs: ssä

fysioterapeutit ovat erikoistuneet ihmisen liikkumiseen, liikuntaan sekä terveyden, kunnon ja hyvinvoinnin edistämiseen. He tunnistavat fyysiset vajavaisuudet, rajoitukset ja vajavaisuudet, jotka estävät ihmisiä olemasta niin aktiivisia ja itsenäisiä kuin ne voisivat olla, ja sitten he löytävät tapoja voittaa ne. Fysioterapian ammatti auttaa vuosittain miljoonia ihmisiä ehkäisemään tarttumattomia sairauksia ja niiden riskitekijöitä – ennen kaikkea lihavuutta. Kohdennettujen kuntoutusmenetelmien avulla he myös hallitsevat NCDs: n vaikutuksia optimoidakseen terveyttä silloin, kun niitä on.

Maailman terveysjärjestö huomauttaa, että fyysinen passiivisuus on yksi johtavista riskitekijöistä maailmanlaajuisessa kuolleisuudessa, joka aiheuttaa vuosittain 3,2 miljoonaa kuolemantapausta, ja että liikunta voi vähentää ei-tarttuvia tauteja, on selvää, että fysioterapian ammatilla on suuri merkitys.

kroonisista terveysongelmista kärsivät voivat kohentaa terveyttään opettelemalla liikunnan tasoa ja liikuntaa turvallisesti fysioterapeuttien ohjauksessa ja ohjauksessa. Katsauksen mukaan liikuntaan perustuvia kuntoutusohjelmia voidaan toteuttaa vähissä resursseissa. Aktiivisuus on aloitettava huolellisesti, jos henkilö on ylipainoinen, huonokuntoinen, vanhempi tai on krooninen sairaus. Fysioterapeutit tekevät tämän tutkimalla henkilön, suosittelemalla hänelle turvallisia ja sopivia harjoituksia ja valistamalla heitä siitä, miten etsiä merkkejä ongelmista. Tämä tekee heistä ihanteellisia ammattilaisia määräämään liikuntaa ja liikuntaohjelmia tarttumattomille taudeille.

fysioterapia ei tarkoita vain enemmän terveitä ihmisiä, vaan tuottavampia ihmisiä, jotka voivat edistää maiden taloutta. Niiden palveluja tarjotaan luottamuksen ja ihmisarvon kunnioittamisen ilmapiirissä, ja niiden perustana on vankka kliininen perustelu ja tieteellinen näyttö.Viesti on selvä: fysioterapeutit ovat liikkumisen, liikunnan ja liikunnan asiantuntijoita ja voimavara taistelussa tarttumattomia tauteja vastaan, jota ei pidä koskaan unohtaa.

resurssit

WHPA – terveyskortti

WHO: n ei-tarttuva tauti: Country Profile 2011

the World Economic Forum and the Harvard School of Public Health: the Global Economic Burden of Non-communicable Diseases.

NCDs: Prevention and control of NCDs: Guidelines for primary health care in low-resource settings

  1. Noncommunicable diseases, WHO, 1.kesäkuuta 2018
  2. WHO. Tarttumattomat taudit ja niiden riskitekijät http://www.who.int/ncds/en/ accessed 15. heinäkuuta 2016
  3. 3.0 3.1 3.2 Bloom, D. E., Cafiero, E. T., Jané-Llopis, E., Abrahams-Gessel, S., Bloom, L. R., Fathima, S., Feigl, A. B., Gaziano, T., Mowafi, M., Pandya, A., Prettner, K., Rosenberg, L., Seligman, B., Stein, A. Z., & Weinstein, C. (2011). Tarttumattomien tautien maailmanlaajuinen taloudellinen taakka. Geneve: Maailman talousfoorumi
  4. Maailman terveysjärjestö. (WHO 2005A). Kroonisten sairauksien ehkäisy: elintärkeä investointi. WHO global report. Geneve: Maailman Terveysjärjestö.
  5. Vigo D, Thornicroft G, Atun R. Estimating the true global burden of mental illness. The Lancet Psychiatry. 2016 helmi 29;3 (2): 171-8.
  6. Alwan A. Global status report on noncommunicable diseases 2010. Maailman Terveysjärjestö; 2011.
  7. Hunter DJ, Reddy KS. Ei-tarttuvia tauteja. New England Journal of Medicine. 2013 loka 3; 369 (14): 1336-43.
  8. Heine M, Lupton-Smith A, Pakosh M, Grace SL, Derman W, Hanekom SD. Liikunta-pohjainen kuntoutus suurten ei-tarttuvien tautien vähäisissä resursseissa: scoping review. BMJ Global Health. 2019 marras 1;4 (6).