Rugby ei ollut edes olympialaji.

mutta mustien hallitsemat Afrikan maat näkivät tilaisuuden rangaista rugbyn riivaamaa Etelä-Afrikan apartheidin valkoista vähemmistöä.

Etelä-Afrikka oli ollut olympialaisten ulkopuolella vuodesta 1964 lähtien.

mutta ”valkoiset eteläafrikkalaiset eivät oikeastaan välittäneet, jos he jättivät väliin Kansainväliset urheilukilpailut sulkapallossa ja pingiksessä sekä taitouinnissa”, sanoi Montrealin kisojen vaikutusta apartheidin vastaiseen liikkeeseen tutkinut Courtney W. Mason.

”se, mistä (valkoiset eteläafrikkalaiset) oikeasti välittivät, oli rugby. Se oli heille tärkein laji, ja heidän tärkein kansainvälinen kilpailijansa oli Uusi-Seelanti.”

kellon tikittäessä kohti Montrealin avajaisia boikottiuhka johti jännittyneisiin neuvotteluihin.

ne päättyivät pattitilanteeseen, KOK: n mukaan sen kädet olivat sidotut, koska rugby oli olympialiikkeen ulkopuolella. Rugbykiertue jatkui,eikä Uutta-Seelantia karkotettu maasta.

yli 30 maata käveli ulos vuoden 1976 kisoista, pääosin Afrikasta. Osa jo alkukilpailuihin osallistuneista urheilijoista joutui pakkaamaan ja lähtemään.

se oli keskeinen hetki Etelä-Afrikan rotuerottelun ja syrjinnän vastaisessa taistelussa, joka päättyisi lähes 20 vuotta myöhemmin.

”historioitsijat sanovat, että apartheidin lopettivat talouspakotteet, ja se on totta.

”Montrealissa oli kuitenkin todella tärkeää se, että sana ”apartheid” ilmestyi maailman jokaisen sanomalehden etusivulle, ja ihmiset alkoivat puhua asiasta ja painostaa omia hallituksiaan.”

se, että mustat urheilijat uhrasivat mahdollisuutensa pelata kisoissa, nosti myös mustien nuorten mielenosoittajien moraalia Etelä-Afrikassa, Mason sanoi.

asia kärjistyi Montrealissa, mutta boikotin juuret olivat Afrikan siirtomaavallan purkamisessa 1950-ja 1960-luvuilla.

mustilla afrikkalaisilla ”ei ollut paljon ääntä YK: n ja muiden globaalien talousfoorumien kaltaisissa paikoissa, mutta heillä oli paljon ääntä kansainvälisissä lajiliitoissa”, Mason sanoi.

”näimme mustan Afrikan vasta itsenäistyneiden Maiden hakevan KOK: n jäsenyyttä ennen kuin ne edes hakivat YK: n jäsenyyttä.”

vuonna 1966 syntyi Afrikan urheilun korkein neuvosto. Musta Afrikkalainen valtalohko ajoi Etelä-Afrikan ja valkoisten hallitseman Rhodesian sulkemista pois kansainvälisistä urheilukilpailuista, Mason sanoi.

”teillä oli tämä Yhtenäinen Musta valtaryhmä, joka alkoi pullistella valtaansa, koska KOK: ssa yksi maa saa yhden äänen”, hän sanoi. ”Sillä ei ole väliä, jos olet voimakas maa kuten saksa tai Afrikkalainen kansakunta, saat yhden äänen.”

Musta Afrikka näytti voimansa ennen vuoden 1968 Méxicon kisoja. KOK: n suunnitellessa Etelä-Afrikan palauttamista ruotuun Afrikan maat uhkasivat boikotoida. KOK perääntyi.

he eivät pystyneet toistamaan samaa menestystä vuonna 1976.

”Montreal oli tavallaan sekaisin (boikotin takia), koska kilpailu, varsinkin yleisurheilussa — keskimatka ja pitkän matkan juoksu-muuttui täysin, kun niin monet maat eivät olleet siellä”, Mason sanoi.

boikotit vaikuttaisivat tuloksiin myös kaksissa seuraavissa kesäkisoissa.