pieni Luxemburg voisi puristaa Ranskan ja Saksan pois virallisina kielinä, jolloin jäljelle jäisi vain Luxemburg — jota puhuu tällä hetkellä noin 385 000 ihmistä maassa, jonka väestöstä 45 prosenttia on ulkomaalaisia.

suurherttuakunnassa — asukasluku: 550 000 — on kolme virallista kieltä luxemburgiksi, ranskaksi ja saksaksi. Mutta kaksi vetoomusta vetää maata vastakkaisiin suuntiin: Toinen vaatii, että Luxemburgista tulee hallinnon ja virkamieskunnan tärkein virallinen kieli, toinen haluaa turvata ”monikielisen valtion”.”Eduskunta aloitti molempien vetoomusten käsittelyn maanantaina.

vuonna 2016 vetoomus tehdä Luxemburgista maan pääkieli ja ”Pelastakaa Luxemburgin kieli ennen kuin se katoaa” keräsi ennätysmäärän allekirjoituksia -14 683 — kun vastadressi keräsi 5 182. Kansanedustajien pakottamiseen väittelyyn tarvitaan vain 4 500 allekirjoitusta.

maanantaina alkaneet neuvottelut ovat julkisia, mutta lainsäätäjien ei ole pakko ryhtyä lainsäädäntötoimiin.

Luxemburgin tekeminen maan ensimmäiseksi viralliseksi kieleksi ”tarkoittaisi kaikkien lakien kääntämistä”, sanoi hallituslähde. ”Meillä ei olisi siihen edes lainopillista sanastoa.”

oppilaille olisi hyödyllisempää käydä Portugalin tunneilla kuin opiskella Luxemburgia — Joseph Schloesser

kielikeskustelu ei ole varsinaisesti määrittänyt maan pulssikilpaa — yleisön kannatus muutokselle on noin 3 prosenttia — mutta keskustelu korostaa jatkuvaa taistelua kansallisen identiteetin määrittelemiseksi maassa, jossa asukkaista 45 prosenttia on ulkomaalaisia. Luxemburgissa työskentelee päivittäin yli 350 000 ihmistä, joista suurin osa tulee Ranskasta, Belgiasta ja Saksasta.tämä yhdistelmä kieliä, myös englantia, on välttämätön paikallisen elämän suunnistamisessa.

luxemburgilaismyönteisen vetoomuksen laatija Lucien Welter ryhtyi sosiaaliseen mediaan kieltämään kaikki oikeistolaiset agendat ja kirjoitti Facebookiin: ”sanoutun irti kaikista rasistisista, populistisista ja muukalaisvihamielisistä lausunnoista. Hänen mukaansa ainoa motiivi on Luxemburgin vaaliminen.

huolimatta siitä, että sillä ei ole merkittävää äärioikeistolaista, maahanmuuttovastaista puoluetta ja että sillä on asema kansainvälisten Rahoitus-ja teknologiayritysten keskuksena-Luxemburgia on kutsuttu ”eurooppalaiseksi Dubaiksi” — paikalliset ovat ilmaisseet huolensa alakynnestä omassa maassaan ja viittaavat siihen, että Luxemburgin kielen käyttö maan muutoksen mittarina on vähentynyt selvästi.

Keskimääräinen Luxemburgissa asuva käyttää päivittäin kahta tai kolmea kieltä: vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa 70 prosenttia ilmoitti käyttävänsä Luxemburgia kotona, koulussa tai työpaikalla, kun taas 55 prosenttia käytti ranskaa ja 30 prosenttia puhui Saksaa. Parlamentin keskustelut käydään pääasiassa Luxemburgin kielellä-mukaan lukien nykyinen keskustelu sen käytön laajentamisesta — ja viralliset asiakirjat laaditaan ranskaksi.

”on tärkeää, että yhteydenpito tapahtuu kaikkien ymmärrettävällä kielellä ja että hallinnolliset lomakkeet ja muut viralliset asiakirjat kirjoitetaan jollakin kolmesta pakollisesta kielestä, joita kouluissa opetetaan”, vastavetoomuksen laatinut Joseph Schloesser sanoi.

lokakuussa opetusministeri Claude Meisch ilmoitti hallituksen suunnittelevan Luxemburgin kielen muuttamista pakolliseksi yksityiskouluissa ja harkitsevan Luxemburgin kielen tunnustamista EU: n viralliseksi kieleksi.

opiskelijoiden olisi hyödyllisempää käydä Portugalin tunneilla kuin opetella Luxemburgia, Schloesser sanoi, Sillä maan portugalilaisia on yli 15 prosenttia asukkaista.

paikallisjärjestöt, kuten ”Learn Luxembourgish”, ovat painostaneet hallitusta tukemaan aloitteita, jotka opettavat Luxemburgia pakolaisille, väittäen, että kielen puhuminen on ratkaisevan tärkeää kotoutumisen kannalta.

EU: n pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmassa Luxemburg ilmoittautui vapaaehtoiseksi ottamaan vastaan noin 700 pakolaista, mikä on Euroopan korkein asukaskohtainen sisäänotto.

mutta Luxemburgin välillä levottomat suhteet ulkomaiseen väestöön edeltävät siirtolaiskriisiä. Kesäkuussa 2015 Äänestäjät ampuivat kansanäänestyksellä alas pääministeri Xavier Bettelin ehdotuksen muiden kuin luxemburgilaisten kotouttamisesta myöntämällä heille äänioikeuden.

Xavier Bettel, Luxemburgin pääministeri Sean Gallup | Getty Images

”ymmärrän täysin ihmisiä, jotka luulevat menettävänsä kansallisen identiteettinsä”, sanoi Nick Geoffreys, 30-vuotias britti, joka kasvoi Luxemburgissa ja alkoi ottaa luxemburgilaisia oppitunteja sen jälkeen Brexit-äänestys viime kesäkuussa osana hänen kansalaisuushakemustaan.

geoffreysin mukaan vetoomus on vastoin Bettelin pyrkimyksiä helpottaa Luxemburgin asukkaiden kansalaisuuden saamista. Huhtikuussa voimaan tuleva laki madaltaa Luxemburgin pakollisten oppituntien kynnystä ja hakijan maassa asumisen kestoa seitsemästä viiteen vuoteen.

”Tämä on niin pieni maa, että pitää vedota myös kansainvälisiin markkinoihin”, hän sanoi. ”Jos se häviää, siitä tulee hyvin eristäytynyt. On oltava keskitie. Ihmisiä voitaisiin kannustaa kielen oppimiseen, mutta ei tarvitsisi turvautua siihen kaikessa.”

mutta bisnes ei näytä olevan huolissaan. ”Luxemburg pysyy tietenkin monikielisenä maana”, Luxemburgin rahastoalan järjestön tiedottaja sanoi. ”Tällä ei siis ole vaikutusta rahastoalaan, joka hyötyy suuresti Luxemburgin monikielisestä ympäristöstä.”