Back To the Table of Contents

Language and Communication

Liberiassa puhuttavista englannin kielen muunnoksista arvostetuin on standardibrianenglanti, jota käytetään virallisissa poliittisissa puheissa, paino-ja lähetysmedioissa sekä koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Se on kuin tavallinen Englanti käytetty muualla anglofoni Afrikassa paitsi että sen äänentoisto ja osa sen sanastoa on saanut vaikutteita amerikkalaisten sijaan Brittiläinen kuvioita. Standard liberialaista englantia puhuvat sekä Americo liberialaista että alkuperäisväestöä edustavat eliitti ja subeliitti ja vaihtelevalla pätevyydellä muut.

vaikka hyvin koulutetut Amerikoliberilaiset käyttävät usein ja sujuvasti standardibriankieltä, sen arvellaan olevan vain harvojen koti – (tai Epävirallinen) Kieli. Useimpien tämän etnisen ryhmän eliitin kotikieli on kieli, jota kielitieteilijä Ian Hancock kutsuu kansankieliseksi Liberianenglanniksi. Paikalliset termit siitä eivät ole sitä puhuvien suosiossa, ja jotkut Americo Liberialaiset yrittävät tukahduttaa sen käytön kotona, koska sitä pidetään usein ”huonona englantina.”On esitetty, että tämä kansankieli on erään Amerikan eteläosissa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa kehittyneen mustan englannin kielen jälkeläinen. Tuo Liberiaan uudisasukkaat, joista jotkut puhuivat standard American English, Tämä erilaisia musta Englanti on vaikuttanut standardin Liberialainen Englanti ja Afrikkalainen kielet ja pidgins puhutaan kansojen, joiden kanssa uudisasukkaat ja heidän jälkeläisensä joutuivat kosketuksiin.

paikallisia variantteja kansankielestä puhuvat alkuperäisasukkaat Liberialaiset, joilla on ollut pitkäaikaiset suhteet Americo Liberialaisiin. Näille muunnoksille on ominaista niiden puhujien afrikkalaisten äidinkielten vaikutus erityisesti sanastoon. Joissakin tapauksissa esim., kansankielellä nimeltä Kepama, alkuperäisväestön kaupunkilaiset saattavat puhua kansankieltä helpommin kuin äidinkieltään ja varata jälkimmäisen käytön erikoistilanteita varten.

muita englannin kieltä hyödyntäviä muunnoksia ovat ”Congo”, soldier English, Liberian pidgin ja Kru pidgin. ”Kongoa” puhuvat takaisin vallattujen orjien jälkeläisten jäänteet, joista suurin osa sulautui Americo Liberian etniseen ryhmään. Hancockin mukaan heidän versionsa on konservatiivinen versio Americo Liberian kansankielestä, jota jotkut Americo Liberialaiset väittävät, etteivät pysty ymmärtämään. Tämä väite saattaa vain kuvastaa Americoliberialaista ylemmyydentunnetta Kongoja kohtaan kielimuurin sijaan. Sekä Liberian pidgin että Kru pidgin ovat englantilaisia pidginejä siinä mielessä, että suuri osa, ellei suurin osa, niiden suppeasta sanastosta perustuu Englantiin, vaikka äännejärjestelmät poikkeavatkin englannin kielen vakiomuunnoksista. Kielioppi ja syntaksi näyttävät kuitenkin olevan yksinkertaistettuja muotoja, jotka perustuvat yhden tai useamman afrikkalaisen kielen kieliin. Liberian pidgin eroaa idempänä sijaitsevien anglofonisten Maiden Pidgineistä ja lännessä viereisen Sierra Leonen Kriosta. Kru pidgin vaikuttaa kuitenkin olevan sukua Kriolle ja inayn on tuonut Kru-rannikolle Kaakkois-Liberiaan Freetownissa Sierra Leonessa asunut Kru. Soldier English näyttää yhdistävän alkuperäismuunnoksia kansankielisestä Liberianenglannista ja Liberian pidginistä, ja sitä ovat käyttäneet armeija ja poliisi. Ei ole kuitenkaan selvää, että sitä on käytetty komentokielenä.

monet Liberian alkuperäiskansoista käyttävät naapuriheimojen kieliä, joiden osaaminen vaihtelee, joko siksi, että yksi näistä kielistä on paikallinen Lingua franca, tai yksinkertaisesti siksi, että kyseiset asukkaat asuvat samassa tai välittömästi viereisessä kolikossa yhteisöissä. Toisen kielen oppiminen voi olla helpompaa, jos se kuuluu samaan kieliperheeseen tai haaraan kuin oppijan ensimmäinen kieli; esimerkiksi kruan-kielten puhujilla näyttää olevan paljon kaksikielisyyttä. Liberian Pohjois-ja länsiosissa, joissa kaikki kolme alaheimoa ovat edustettuina, kaksikielisyyttä esiintyy kuitenkin yli niiden rajojen. Belle, joka on hyvin pieni ryhmä, käyttää Loinaa kauppakielenään, ja monet heistä käyttävät lomaa yhteisön sisällä. Bopolun alueella, jossa monet ryhmät kokoontuivat 1800-luvulla Mandingon tai Golan hegemonian alaisuudessa, monet yksilöt voivat puhua kahta tai useampaa kieltä joukosta, johon kuuluvat Golan ja Mandingon lisäksi myös Kpelle, Gbandi ja ehkä muut. Rannikkoalueella ja sen välittömässä sisämaassa Monrovian luoteispuolella Gola, Vai ja Dey saattavat puhua toistensa kieliä vaihtelevalla sujuvuudella. Erityisesti Dey, vähenevä ryhmä, saattaa käyttää kotikielenään Golaa tai Vai: ta.

suurinta kiinnostusta afrikkalaisten kielten ortografioiden kehittämiseen ovat osoittaneet eri kirkkojen lähetyssaarnaajat, lähinnä luterilaiset, jotka olisivat halunneet kääntää koko Raamatun ja muun uskonnollisen Aineiston tai osan siitä paikallisille kielille. Aakkoset on kehitetty useille Liberialaisille kielille, ja kpellelle on olemassa kirjaimisto. Mikään alkuperäiskieli ei kuitenkaan tavoita yli viidesosaa väestöstä. Ei myöskään ole varmaa, että kokonaiselle etnolingvistiselle ryhmälle tarkoitettu aakkosto riittäisi kaikkiin sen murteisiin.

kirjoituksen Alkuperäiskehitystä on tapahtunut yhdessä tunnetussa tapauksessa, Vai: n oppimäärässä. Joskus 1800-luvun ensimmäisellä kolmanneksella Dualu Bukele loi useiden ystäviensä avustuksella Vai-kielen kirjoittamiseen mukautetun käsikirjoituksen. 1900-luvun jälkipuoliskolla kirjoituksessa käytettiin pienten muutosten jälkeen noin 240 erillistä merkkiä, joista suurin osa tarkoitti erityisiä konsonanttivokaaliyhdistelmiä. Vielä vuonna 1984 käytössä ollutta käsikirjoitusta on käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, mutta ehkä useimmiten jonkinlaiseen kirjanpitoon. Joissakin tapauksissa ihmiset ovat oppineet kielen voidakseen hyödyntää käsikirjoitusta. Jotkut Vai, joista monet ovat muslimeja, ovat lukutaitoisia kolmella eri kielellä ja kirjaimistolla: Vai, Arabia ja Englanti. Käsikirjoitusta on pidetty hengissä pitkälti ylpeyden vuoksi. Sitä ei opeteta rutiininomaisesti Vai-lapsille, vaan asiasta perillä olevat vanhimmat välittävät sen nuorille, jotka ilmaisevat haluavansa oppia sitä.

Takaisin sisällysluetteloon