Yhdysvaltain Laosin pommitus (1964-1973) oli osa CIA: n salaista yritystä riistää valta kommunistiselta Pathet Laolta, Pohjois-Vietnamin ja Neuvostoliiton kanssa liittoutuneelta ryhmältä Vietnamin sodan aikana.

virallisesti puolueettomasta maasta tuli taistelutanner Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisessä kylmässä sodassa, jossa amerikkalaiset pommikoneet pudottivat Laosin ylle yli kaksi miljoonaa tonnia rypälepommeja—enemmän kuin kaikki toisen maailmansodan aikana pudotetut pommit yhteensä. Nykyään Laos on historian raskaimmin pommitettu valtio. Tässä faktoja Laosin niin sanotusta salaisesta sodasta.

missä on Laos?

Laos on sisämaavaltio, jota rajaavat pohjoisessa Kiina ja Myanmar, idässä Vietnam, etelässä Kambodža ja Thaimaa sekä lännessä Mekong-joki.

sen läheisyys Mao Zedongin Kiinaan teki siitä kriittisen Dwight D. Eisenhowerin Dominoteorialle kommunismin pitämisestä loitolla. ”Jos Laos menetettäisiin, muu Kaakkois-Aasia seuraisi perässä”, Eisenhower sanoi kansalliselle Turvallisuusneuvostolleen. Jäähyväispuheensa päivänä vuonna 1961 presidentti Eisenhower hyväksyi CIA: n antikommunististen joukkojen kouluttamisen Laosin vuorilla. Heidän tehtävänsä oli häiritä kommunistien huoltoreittejä Ho Chi Minhin reitin yli Vietnamiin.

Eisenhowerin seuraajat Valkoisessa talossa: John F. Kennedy, Lyndon B. Johnson ja Richard Nixon, kaikki hyväksyivät lisääntyvän ilmatuen sissitaistelijoille, mutta eivät julkisesti. Vuoden 1962 kansainvälinen sopimus Laosin puolueettomuudesta, jonka allekirjoittivat Kiina, Neuvostoliitto, Vietnam, Yhdysvallat ja 10 muuta maata, kieltää allekirjoittajia hyökkäämästä suoraan Laosiin tai perustamasta sinne sotilastukikohtia. Salainen sota Laosissa oli alkanut.

Laosin historia

kauan ennen kylmää sotaa Laosissa oli naapuriensa häirintää. Fa Ngum perusti ensimmäisen kirjatun Lao-valtion ”Lan Xangin” eli ”Miljoonan norsun kuningaskunnan” vuonna 1353. Vuosina 1353-1371 Fa Ngum valloitti suurimman osan nykyisestä Laosista ja osia nykyisestä Vietnamista ja Koillis-Thaimaasta tuoden mukanaan Theravada-buddhalaisuuden ja Khmer-kulttuurin Angkorin kuningaskunnasta (nykyisessä Kambodžassa).

vuosisatojen aikana hänen Valloitetut naapurinsa taistelivat vastaan, ja thaimaalaiset hallitsivat Laosin laajoja alueita 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. Se, minkä tunnemme nykyään Laosina, on rakennettu eri etnisten ryhmien joukosta, joilla on erilliset kielet ja kulttuurit.

eurooppalaiset joutuivat taisteluun vuonna 1893, jolloin Ranska julisti Laosin osaksi Ranskan Indokiinaa. Ranskalaisille Laosin pitäminen protektoraattina oli keino hallita Mekong-jokea, joka oli arvokas kauppareitti Kaakkois-Aasian halki.

Ranskan ote Laosista lipesi ensimmäisen kerran vuonna 1945, kun japanilaiset miehittivät Laosin toisen maailmansodan loppupäivinä. atomipommien pudotessa Japaniin Laos julistautui itsenäiseksi prinssi Phetsarathin lyhytikäisen Lao Issaran (”Vapaa Laos”) hallituksen aikana vuonna 1945. Ranskalaiset saivat vallan takaisin seuraavana vuonna.

Laos saavutti täyden itsenäisyyden vuonna 1954 kommunistisen Việt Minhin johtajan Ho Chi Minhin voitettua ranskalaiset Điện Biên Phủn verisessä taistelussa. Seuranneissa Geneven sopimuksissa Vietnam jaettiin Pohjois-ja Etelä-Vietnamiin ja määrättiin, että ranskalaiset luopuvat vaatimuksistaan Kaakkois-Aasiassa. Yhdysvallat ei allekirjoittanut sopimusta, sillä se pelkäsi, että Ranskan vaikutusvallan puuttuessa Kaakkois-Aasia joutuisi kommunistien käsiin.

Laosin sisällissota ja Pathet Lao

Yhdysvallat seurasi tarkasti, kun Pathet Lao saavutti suosiota vasta itsenäistyneessä Laosissa. Pathet Lao oli kommunistinen ryhmä, joka perustettiin Viet Minhin päämajassa vuonna 1950 Ranskan sodan aikana. Heidän johtajansa oli suurelta osin riippuvainen Vietnamin avusta, ”Punainen prinssi”, prinssi Souphanouvong.”Syntyi Luang Prabangin prinssille ja aatelittomalle, hänen koulutuksensa Vietnamissa johti hänet Ho Chi Minhin oppilaaksi ja myöhemmin johtamaan oppositiota velipuoltaan Souvanna Phoumaa vastaan, joka oli Laosin pääministeri viidesti eri aikoina (1951-1954, 1957-1958, 1960 ja uudelleen 1962-1972) ja piti parempana koalitiohallitusta, joka tasapainottaisi Pathet Laon konservatiivisemmilla voimilla.

Phouman ote vallasta oli parhaimmillaan hatara. Hänen valtakaudellaan hallituksen joukot ja Pathet Lao alkoivat ottaa yhteen koillisessa Vietnamin rajalla. Presidentti Kennedy ilmoitti julkisesti kannattavansa Laosin neutralisointia—vaikka se, miltä neutralisaatio näytti paperilla, oli kaukana siitä, mitä se oli käytännössä.

CIA: n salainen armeija

vuonna 1960 CIA lähestyi kuninkaallisen Laon armeijan kenraalimajuria Vang Paoa, joka kuului Laosin hmong-vähemmistöön, salaisen armeijansa päälliköksi työntääkseen kommunistisen Pathet Laon takaisin. Hmongit muodostivat etnisen ryhmän, joka oli lähtöisin Kiinasta ja asui Laosin syrjäisillä vuorilla, usein äärimmäisessä köyhyydessä, ja heillä oli tapana vältellä valtaa. He olivat olleet ristiriidassa Alangon Lao-enemmistön kanssa vuosisatojen ajan, ja CIA käytti tätä konfliktihistoriaa hyväkseen.

karismaattisena ja taipuvaisena astelemaan puhuessaan, Vang Paolla oli kokemusta taisteluista sekä ranskalaisia että japanilaisia vastaan. Hänen seuraajansa ylistivät häntä rohkeudesta taistella miestensä rinnalla. CIA: n operaatio Momentum aseisti ja koulutti hmongit Pathet Laon kimppuun pahenevassa proxy-sodassa.

Yhdysvaltain pommitukset Laosiin

maasota Laosissa yhdysvaltalaisjoukkojen kanssa ei ollut pöydällä. Presidentti Kennedy kirjoitti jo vuonna 1961, että ”Laos…is se on karu alue, jolla kampanjoida. Sen maantiede, topografia ja ilmasto ovat sisäänrakennettuja vastuita.”Laosin pommittaminen nähtiin turvallisempana keinona katkaista kommunistien huoltolinjat Vietnamiin ennen kuin niitä voitiin käyttää amerikkalaisia joukkoja vastaan.

Yhdysvaltain ilmavoimat alkoivat pommittaa kohteita Laosissa vuonna 1964 lentäen AC-130: n ja B-52: n kaltaisia rypälepommeja täynnä olevia koneita Thaimaan ulkopuolelle suuntautuneissa peitetehtävissä. Al Jazeeran mukaan Yhdysvallat pudotti lopulta tasasoukan pommeja kahdeksan minuutin välein, 24 tuntia vuorokaudessa, yhdeksän vuoden ajan.

pommitukset keskittyivät kommunistien toimitusketjujen katkaisemiseen Ho Chi Minhin reitillä ja Seponissa (kirjoitetaan myös Xépôn), kylässä lähellä entistä Ranskan lentotukikohtaa, jota nykyisin hallitsee Pohjois-Vietnam. Vuonna 1971 Sepon joutui epäonnistuneen operaatio Lam Sonin kohteeksi, kun Yhdysvallat ja Etelä-Vietnam yrittivät estää pääsyn Ho Chi Minhin reitille.

Yhdysvaltain ilmavoimien 16 Special Operationsin laivueeseen kuulunut Dave Burns lensi tehtäviä Laosin yllä Thaimaan Ubonista. Hän muistelee: ”Sepon oli ainoa paikka Laosissa, jonne emme halunneet lentää. Kylä oli kolmen Vietnamista johtaneen valtatien risteyksessä: Mu Gian Sola, Ban Karain Sola ja Barthelmen Sola. Tämän jälkeen valtatiet suuntasivat etelään Ho Chi Minhin reitille. Sitä puolustettiin voimakkaasti kaikenlaisilla ilmatorjuntatykeillä. Sinne meneminen takasi osuman tai alasampumisen.”

Air America

Air America oli CIA: n Laosin operaation elinehto, sillä se kuljetti henkilökuntaa, ruokaa ja tarvikkeita kaukaisiin tukikohtiin ja takaisin. Eräs entinen CIA: n virkailija selitti: ”neuvottelimme heimoryhmien kanssa. Jos ette tee sopimusta heidän kanssaan, antakaa heille apua, kommunistit tekevät sen, ja sitten he liittyvät kommunisteihin.”CIA perusti lääkäriasemia, perusti kouluja ja tarjosi suojaa kilpailijoilta.

Air America kuljetti myös enemmän laittomia tavaroita. Vuonna 1979 ilmestyneessä Christopher Robbinsin kirjassa Air America, joka myöhemmin on ikuistettu Mel Gibsonin ja Robert Downey Jr.: n tähdittämään fiktiiviseen ”Air America” – elokuvaan, Robbins kertoo, kuinka Lao-unikoiden oopiumia kuljetettiin amerikkalaisissa lentokoneissa.

Laosin Pommitusuhrit ja perintö

vuoteen 1975 mennessä kymmenesosa Laosin väestöstä eli 200 000 siviiliä ja armeijan jäsentä oli kuollut. Kaksi kertaa enemmän haavoittui. Seitsemänsataaviisikymmentätuhatta, täysi neljännes väestöstä, oli joutunut pakolaisiksi-mukaan lukien kenraali Vang Pao itse. Julkistettujen asiakirjojen mukaan Laosissa kuoli 728 amerikkalaista, joista suurin osa työskenteli CIA: lle. Salainen sota Laosissa, tai Laosin sisällissota monille sen läpi eläneille, oli ennakkotapaus militarisoidulle CIA: lle, jolla oli valta osallistua salaisiin konflikteihin ympäri maailmaa.

Laosissa yhdysvaltalaisten pommien perintö tekee edelleen tuhojaan. Vuoden 1964 jälkeen Yhdysvaltain pommit ovat tappaneet tai haavoittaneet yli 50 000 Laosta, joista 98 prosenttia on siviilejä. Arviolta 30 prosenttia Laosiin pudotetuista pommeista ei räjähtänyt osuessaan, ja pommitusten päättymisen jälkeisinä vuosina 20000 ihmistä on saanut surmansa tai vammautunut arviolta 80 miljoonasta jäljelle jääneestä pommista.

vuonna 2016 presidentti Barack Obamasta tuli ensimmäinen istuva Yhdysvaltain presidentti, joka vieraili Laosissa. Hän lupasi 90 miljoonan dollarin lisäavun räjähtämättömien taisteluvälineiden poistamiseen niiden 100 miljoonan dollarin lisäksi, jotka oli käytetty aiemmin. Räjähtämättömien pommien puhdistus maaperästä jatkuu.