Maailman kauppajärjestö (WTO) on 164 jäsenmaasta koostuva maailmanlaajuinen järjestö, joka käsittelee valtioiden välisen kaupan sääntöjä. Sen tavoitteena on varmistaa, että kauppa käy mahdollisimman sujuvasti ja ennakoitavasti.

osana laajempia yrityksiään neuvotella Yhdysvaltojen maailmankauppasopimukset uusiksi presidentti Donald Trump uhkasi vetäytyä WTO: sta elokuussa 2018 kutsuen sitä ”katastrofiksi.”Jos U. S. jos järjestö olisi vetäytynyt, maailmankauppa olisi häiriintynyt biljoonien dollarien arvosta.

kyseessä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun WTO joutuu tarkastelun kohteeksi. Saatat muistaa nähneesi uutiskuvaa Maailman kauppajärjestön (WTO) kolmannen ministerikokouksen ovilla vuonna 1999 Seattlessa Washingtonissa pidetyistä mielenosoituksista. Vastaavia mielenosoituksia WTO: ta vastaan on ollut myös Kanadassa ja Sveitsissä. Mikä on WTO, ja miksi niin monet vastustavat sitä? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään näitä kysymyksiä ja huolenaiheita, jotka koskevat maailman ainoaa kansainvälistä järjestöä, joka käsittelee maailmanlaajuisia kauppasääntöjä.

yhteisymmärrys WTO: sta

WTO syntyi vuonna 1947 perustetusta tullitariffeja ja kauppaa koskevasta yleissopimuksesta (GATT). GATT kuului Bretton Woods-vaikutteiseen perheeseen, johon kuuluivat muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki. Sarja kauppaneuvotteluja, GATT-kierroksia alkoi toisen maailmansodan lopulla, ja niiden tavoitteena oli alentaa tulleja maailmankaupan helpottamiseksi.

Gattin perustelu perustui suosituimmuuslausekkeeseen (MFN), joka antaa valitulle maalle etuoikeutetun kauppaoikeuden, kun jokin toinen maa antaa sille etuoikeutetun kauppaoikeuden. Gattin tavoitteena oli auttaa kaikkia maita saamaan suosituimmuuskohtelun kaltainen asema, jotta mikään yksittäinen maa ei saisi kaupallista etua muihin nähden.

WTO korvasi Gattin maailman kauppajärjestönä vuonna 1995, ja nykyinen sääntökokoelma juontaa juurensa Gattin Uruguayn kierroksesta, jota käytiin vuosina 1986-1994. Vuosina 1947-1994 laaditut GATT-kauppasäännöt (ja erityisesti Uruguayn kierroksen aikana neuvotellut säännöt) ovat edelleen monenvälisen tavarakaupan ensisijainen sääntökirja. Erityisaloja, kuten maataloutta, on käsitelty sekä polkumyynnin vastaisia kysymyksiä.

kaupan sääntely

Uruguayn kierros loi myös perustan palvelukaupan sääntelylle. Gats (General Agreement on trade in Services) on monenkeskistä palvelukauppaa ohjaava ohjenuora. Teollis-ja tekijänoikeuksia käsiteltiin laadittaessa säädöksiä, joilla suojellaan ideoiden, konseptien, mallien, patenttien ja niin edelleen kauppaa ja sijoittamista.

WTO: n tarkoituksena on varmistaa maailmankaupan sujuva, vapaa ja ennakoitavissa oleva käynnistyminen. WTO: ssa luodaan ja laaditaan maailmankaupan pelisäännöt jäsenmaiden kesken, ja se tarjoaa järjestelmän kansainväliselle kaupalle. WTO: n tavoitteena on luoda taloudellista rauhaa ja vakautta maailmaan monenvälisen järjestelmän avulla, joka perustuu myöntyväisiin jäsenvaltioihin. WTO: ssa on 164 jäsentä, jotka ovat ratifioineet WTO: n säännöt myös omissa maissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että WTO: n säännöistä tulee osa maan kansallista oikeusjärjestelmää. Säännöt koskevat siis paikallisia yrityksiä, jotka harjoittavat liiketoimintaa kansainvälisellä areenalla.

Jos yritys päättää investoida vieraaseen maahan esimerkiksi perustamalla sinne toimiston, WTO: n säännöt (ja siten maan paikalliset lait) määräävät, miten se voidaan tehdä. Teoriassa, jos maa on WTO: n jäsen, sen paikalliset lait eivät voi olla ristiriidassa WTO: n sääntöjen ja määräysten kanssa, jotka hallitsevat tällä hetkellä noin 96,4: ää prosenttia kaikesta maailmankaupasta.

miten WTO toimii

Maailman kauppajärjestön nykyinen pääjohtaja on nigerialainen Ngozi Okonjo-Iweala. Päätökset tehdään konsensuksella, vaikka enemmistöpäätös voi myös ratkaista (tämä on hyvin harvinaista). Genevessä Sveitsissä toimiva ministerikokous, joka kokoontuu vähintään joka toinen vuosi, tekee tärkeimmät päätökset.

on myös tavaraneuvosto, palveluneuvosto ja teollis-ja tekijänoikeusneuvosto, jotka kaikki raportoivat yleisneuvostolle monien työryhmien ja komiteoiden lisäksi.

Jos kauppakiista syntyy, WTO pyrkii ratkaisemaan sen. Jos maa esimerkiksi asettaa tullin muodossa kaupan esteen tiettyä maata tai tiettyä tavaraa vastaan, WTO voi määrätä kauppapakotteita rikkovaa maata vastaan. Myös WTO pyrkii ratkaisemaan konfliktin neuvottelemalla.

vapaakauppa, mutta millä hinnalla?

Maailman kauppajärjestön vastaiset protestit ovat vastaus monenvälisen kauppajärjestelmän perustamisen seurauksiin. Arvostelijoiden mukaan WTO: n politiikan jälkivaikutukset ovat epädemokraattisia, koska neuvotteluissa ei ole avoimuutta.

vastustajat ovat myös sitä mieltä, että koska WTO toimii maailmanlaajuisena kauppaviranomaisena ja sillä on oikeus tarkistaa maan sisäistä kauppapolitiikkaa, kansallinen suvereniteetti vaarantuu. Esimerkiksi säädöksiä, joita maa voi haluta laatia teollisuutensa, työntekijöidensä tai ympäristönsä suojelemiseksi, voidaan pitää esteinä WTO: n tavoitteelle helpottaa vapaakauppaa.

maa voi joutua uhraamaan omia etujaan välttääkseen WTO-sopimusten rikkomisen. Näin maan valinnat tulevat rajallisiksi. Lisäksi raa ’ at hallinnot, jotka ovat vahingollisia omalle maalleen, saattavat tahattomasti saada salaista tukea ulkomaisilta hallituksilta, jotka jatkavat vapaakaupan nimissä liiketoimintaa näiden hallintojen kanssa. Suurpääomaa suosivat epäsuotuisat hallitukset pysyvät sen tähden vallassa edustuksellisen hallituksen kustannuksella.

yksi korkean profiilin WTO: n kiista liittyy teollis-ja tekijänoikeuksiin ja hallituksen velvollisuuteen kansalaisiaan kohtaan verrattuna globaaliin auktoriteettiin. Yksi tunnettu esimerkki ovat HIV/AIDS-hoidot ja patentoitujen lääkkeiden kustannukset. Köyhillä mailla, kuten Etelä-Amerikassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa näitä patentoituja lääkkeitä. Jos ne ostaisivat tai valmistaisivat näitä samoja lääkkeitä edullisella geneerisellä merkinnällä, mikä pelastaisi tuhansia ihmishenkiä, nämä maat WTO: n jäseninä rikkoisivat teollis-ja tekijänoikeussopimuksia ja joutuisivat mahdollisten kauppapakotteiden kohteeksi.

pohjalla oleva

vapaakauppa edistää investointeja muihin maihin, mikä voi osaltaan vauhdittaa kaikkien mukana olevien maiden taloutta ja lopulta elintasoa. Koska suurin osa investoinneista virtaa kehittyneistä ja taloudellisesti voimakkaista maista kehittyviin ja vähemmän vaikutusvaltaisiin talouksiin, järjestelmä antaa sijoittajalle yleensä etua.

Sijoitusprosessia helpottavat säädökset ovat sijoittajan edun mukaisia, koska ne auttavat ulkomaisia sijoittajia säilyttämään etulyöntiaseman paikalliseen kilpailuun nähden. Koska useat maat, mukaan lukien Yhdysvallat, vahvistavat protektionistista kantaansa kauppaan, Maailman kauppajärjestön tulevaisuus on edelleen monimutkainen ja epäselvä.