nämä niin sanotut elämäntavat ovat tunnettu ongelma länsimaissa. Paljon vähemmän ymmärretään sitä, että ne aiheuttavat nyt suurimman osan (53 prosenttia) kuolemista ja vammoista kehitysmaissa – ne vaativat 31 miljoonaa ihmishenkeä vuodessa.

NCDs: n taustalla eivät ole infektiot ja virukset vaan käyttäytyminen, kuten huono ruokavalio, tupakointi, liian vähäinen liikkuminen, alkoholi ja huumeet.

vaikka NCDs: n nopea leviäminen ympäri maailmaa viittaa usein elämäntapakysymyksiin, jotka korreloivat voimakkaasti talouskehityksen ja kaupungistumisen kanssa.

maailmanlaajuisesti 70 prosenttia kuolemantapauksista – noin 40 miljoonaa – johtuu nykyään muista kuin tartuntataudeista, ja niiden vaikutukset alemman ja keskitulotason maihin ovat lisääntyneet talouksien kasvaessa.

”monet näistä maista käyvät läpi merkittäviä väestörakenteen muutoksia, kuten nopeaa kaupungistumista ja ravitsemusmuutosta”, sanoi NCD-Allianssin toimitusjohtaja Katie Dain.

Dain lisäsi, että NCD: t tappoivat enemmän ihmisiä aiemmin kehittyvissä maakunnissa kuin kehittyneissä maissa – yli 80 prosenttia 15 miljoonasta NCD-kuolemasta, jotka tapahtuvat 30-69-vuotiaiden välillä, ovat matalan ja keskitulotason maissa

”tällä on vakavampi vaikutus ihmisten elämään ja kansantalouksiin”, Dain sanoi. ”Näinä vuosina ihmisten on tarkoitus olla tuottavimmillaan, ansaita elantonsa-tuoda rahaa kotiin perheilleen ja edistää talouskasvua.”

kaikilla maailman alueilla huomattavaa Afrikkaa lukuun ottamatta NCDs: ään kuolee nykyään enemmän ihmisiä kuin mihinkään muuhun syyhyn.

vaikka yhä useammat ihmiset kuolevat Afrikassa tarttuviin ja viruksellisiin sairauksiin, kuten HIV / AIDSiin ja malariaan, kroonisiin sairauksiin liittyvät kuolemat lisääntyvät nopeasti, 42 prosenttia vuodesta 2000 koko mantereella.

Maailman terveysjärjestö ennustaa NCDs: n olevan Afrikan suurimpia tappajia vuoteen 2030 mennessä.

kroonisten sairauksien riskitekijöitä ovat tupakointi, liikunnan puute, runsas alkoholinkäyttö ja lihavuus.

vaikka tupakka on edelleen johtava kroonisten sairauksien aiheuttaja, tupakointiluvut ovat kokonaisuudessaan laskussa – lukuun ottamatta Lähi-itää ja Saharan eteläpuolista Afrikkaa.

Lihavuusluvut ovat kuitenkin nousseet maailmanlaajuisesti viimeisten neljän vuosikymmenen aikana.

maailman Lihavuusliiton toimitusjohtaja Johanna Ralston sanoo, että lihavuus on sekä keskeinen NCDs: n riskitekijä että sairaus itsessään.

”lihavuus johtaa sydän-ja verisuoniongelmiin ja diabetekseen ja jopa moniin syöpiin. Se on sekä sisääntulopiste sille, mikä etenee muihin sairauksiin, että on itse tautitila”, hän sanoi. ”Nykyään lihavuus tunnustetaan NCDs: n ajuriksi samalla tavalla kuin tupakka oli viitisentoista vuotta sitten”.

vaikka lihavuusepidemia on noussut kaikissa maailman maissa vuoden 1975 jälkeen, lihavuusepidemia on iskenyt pahiten Lähi-idässä ja Tyynenmeren maissa, joissa korkeat tuontiruoat ovat osaltaan laajentaneet vyötäröä.

Persianlahden nopea talouskasvu, joka johtaa ruokavalion muutokseen, ja kuuma ilmasto, joka estää ihmisiä harrastamasta liikuntaa ulkona, ovat myös auttaneet ruokkimaan alueen lihavuusepidemiaa, Ralston sanoo.

Kuwaitissa, Jordaniassa, Egyptissä ja Qatarissa lihavuus on verrattavissa Yhdysvaltoihin, ja diabeteksesta ja muista painoon liittyvistä sairauksista on tullut merkittävä kansanterveydellinen huolenaihe.

ehkä yllättävämpää on, että lihavuus on nousussa myös maissa, joissa vielä muutama vuosikymmen sitten kärsittiin ruokapulasta. Esimerkiksi Ghanassa liikalihavuus on lisääntynyt huimasti yli 600 prosenttia vuodesta 1975, ja nyt sitä sairastaa yksi 11 aikuisesta.

NCDs: n ja köyhyyden suhteesta on nyt monin paikoin selkeä käsitys, Dain sanoi.

”NCDs on köyhyyden syy ja seuraus”, hän sanoi. ”Köyhimmät ovat usein kaikkein haavoittuvimpia NCDs: lle, ja monissa maissa NCDs vaikuttaa väestön pienempiin sosioekonomisiin osuuksiin.”

Iso tupakka, iso Ruoka, Iso alkoholi

vaikka kroonisten sairauksien syyt matalan ja keskitulotason maissa ovat monimutkaisia, asiantuntijat ja kampanjoijat osoittavat yhä enemmän sormella suuryrityksiä ja niin sanottuja ”kaupallisia terveyden taustatekijöitä”.

”on hyvin selvää, että iso tupakka, iso ruoka ja iso alkoholi näkevät monet alemman ja keskitulotason maat kehittyvinä kohdemarkkinoinaan”, Dain sanoi. Hänen mukaansa erityisesti monet tupakkayhtiöt näkevät yhä useammin Afrikan – jossa tällä hetkellä on vähän naispuolisia tupakoitsijoita-mahdollisena mahdollisuutena.

valokeilassa ovat viime aikoina olleet myös pikaruoka-ja sokerijuomateollisuus.

viime vuonna Imperial College Londonin ja WHO: n tekemässä maailmanlaajuista lihavuutta koskevassa tutkimuksessa todettiin lasten tilan 10-kertaistuneen, minkä tutkimuksen tekijät katsoivat johtuvan elintarvikkeiden markkinoinnin ja ruokapolitiikan vaikutuksesta.

vaikka pikaruokaketjut jatkavat edelleen kasvuaan monilla perinteisillä markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa, näyttävintä kasvu on kehittyvissä talouksissa.

Pikaruokamenot kasvoivat Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa vuosina 2010-2015 enemmän kuin missään muussa maassa. Myös tarttumattomuus on lisääntynyt maassa nopeasti.

Abdul Razzak AlMadani, lääketieteen ja endokrinologian konsultti Al Borj Medical Centressä Dubaissa ja Emirates Diabetes Societyn puheenjohtaja laskee nousun syyksi muun muassa elämäntapojen ja ruokailutottumusten muuttumisen viime vuosikymmeninä.

”se on pikaruokaa, mutta ei vain pikaruokaa”, sanoi tohtori AlMadani. ”Useimmat ruoka-aineet, joita syömme täällä, sisältävät paljon kaloreita ja paljon hiilihydraatteja. Ruoka on edullista ja maistuu hyvältä.”

tohtori AlMadani uskoo, että tietoisuuden lisääminen diabeteksen ja verenpainetaudin riskeistä väestön keskuudessa – erityisesti niiden vanhempien keskuudessa, joiden hän sanoo siirtävän epäterveellisiä ruokailutottumuksia lapsilleen – on yksi keskeinen tapa vähentää näiden sairauksien esiintyvyyttä.

Roskaruokavero toimii

tietoisuuden ohella myös useat maat ovat alkaneet taistella epäterveellisten ruokien markkinointia ja kulutusta vastaan haitallisten ruokien ja juomien verolla.

Tämä vastaa kehittyneiden maiden strategiaa tupakan ja alkoholin kulutuksen torjunnassa.

yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön partnerships and initiativesin johtajan Rebecca Perlin mielestä elintärkeät strategiat, verot voivat auttaa vähentämään epäterveellisten ruokien ja juomien kulutusta.

”verot ovat win-win”, Perl sanoi. ”Ne auttavat ihmisiä vähentämään epäterveellisten tuotteiden käyttöä, mutta tuovat myös rahaa hallituksille terveyspolitiikan toteuttamiseksi.”

Meksiko, jossa yli 70 prosenttia väestöstä on ylipainoisia tai lihavia, hyötyy jo tällaisesta maksusta. Vuonna 2014 maassa otettiin käyttöön vero, joka on 1 peso (4 Pennyä) litralta sokeripitoista juomaa.

vaikka on liian aikaista sanoa, mitä vaikutuksia tällä on, varhaiset tulokset ovat lupaavia.

meksikolaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden tutkimuksessa havaittiin, että sokeripitoisten juomien ostot vähenivät keskimäärin 7,6 prosenttia kahden vuoden aikana veron käyttöönotosta.

Britanniassa on tarkoitus ottaa huhtikuussa käyttöön myös sokeripitoisten juomien vero.

Dain uskoo, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla on monia hyviä opetuksia jaettavanaan syyskuussa pidettävässä YK: n korkean tason huippukokouksessa NCDs: stä, joka voi toimia mallina muille maille, jotka taistelevat NCDs: ää vastaan.

”sitoumuksia ja tavoitteita on ollut paljon, mutta toimeenpano matalan ja keskitulotason maissa, joissa on paljon kilpailevia kiireellisiä painopisteitä, on ollut hidasta”, Dain sanoi. ”Yhdistyneessä kuningaskunnassa on paljon hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, kuten tavallinen savukkeiden pakkaaminen tai lasten lihavuuden torjuminen verottamalla sokeripitoisia juomia”.

suojele itseäsi ja perhettäsi oppimalla lisää globaalista Terveysturvasta