makedonialaissodat, (3.ja 2. vuosisadat eaa.), neljä konfliktia muinaisen Rooman tasavallan ja Makedonian kuningaskunnan välillä. Ne aiheuttivat Rooman lisääntyvää sekaantumista Kreikan asioihin ja johtivat osaltaan siihen, että roomalaiset hallitsivat koko itäisen Välimeren aluetta.

ensimmäinen makedonialaissota (215-205 eaa) tapahtui toisen puunilaissodan yhteydessä Rooman keskittyessä Karthagon taisteluun. Kunnianhimoinen Makedonian kuningas Filippos V lähti hyökkäämään Rooman asiakasvaltioita vastaan viereisessä Illyriassa ja vahvisti tarkoituksensa vuonna 215 tekemällä liiton Karthagon Hannibalin kanssa Roomaa vastaan. Roomalaiset kävivät seuranneen sodan tehottomasti, ja vuonna 205 Foiniken rauha päätti konfliktin Filippokselle suotuisin ehdoin, jolloin hän sai pitää valloituksensa Illyriassa.

Filippos alkoi tämän jälkeen haravoida Rhodosta, Pergamonia ja muita Egeanmeren alueen kreikkalaisia kaupunkivaltioita. Rooman senaatti käynnisti toisen makedonialaissodan (200-196) Filipposta vastaan tämän kieltäydyttyä takaamasta, ettei näitä valtioita vastaan ryhdyttäisi vihamielisiin toimiin. Roomalaiset ja heidän kreikkalaiset liittolaisensa löivät Filippoksen joukot pahasti taistelussa Cynoskefalaessa vuonna 197. Rauhanehtoihin kuului suurimman osan hänen laivastonsa menettäminen, suuren korvauksen maksaminen Roomalle ja alueiden menettäminen Makedonian ulkopuolella. Tämän jälkeen Rooma perusti Kreikalle hyväntahtoisen protektoraatin.

Filippoksen poika ja seuraaja Perseus (hallitsi 179-168) alkoi solmia liittoja eri kreikkalaisten kaupunkivaltioiden kanssa ja herätti siten Rooman tyytymättömyyden. Niin alkoi Kolmas makedonialaissota (171-168), joka päättyi vuonna 168, kun Lucius Aemilius Paulluksen Rooman armeija kukisti perinpohjaisesti Perseuksen joukot Pydnan taistelussa. Perseus vietiin kahleissa takaisin Roomaan, ja Makedonia jaettiin neljään muodollisesti autonomiseen tasavaltaan, joiden piti maksaa vuosittain veroa Roomalle. Tämä järjestely aiheutti Makedoniassa kuitenkin kroonisen epäjärjestyksen tilan, ja vuonna 152 Perseuksen pojaksi tekeytynyt Andriscus yritti palauttaa Makedonian monarkian ja näin provosoi neljännen makedonialaissodan (149-148). Roomalainen preettori Quintus Caecilius Metellus murskasi kapinan suhteellisen helposti, ja vuonna 146 Makedoniasta tehtiin Rooman provinssi. Se oli itse asiassa orastavan Rooman valtakunnan ensimmäinen provinssi.