Yhteenveto

Marx ja hänen avustajansa Friedrich Engels aloittavat kommunistisen manifestin kuuluisalla ja provosoivalla lausahduksella, jonka mukaan ”kaikkien tähän asti olemassa olleiden yhteiskuntien historia on luokkataistelun historiaa.”He väittävät, että kaikki yhteiskunnan, poliittisten instituutioiden ja historian muutokset johtuvat samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa olevien ihmisryhmien kollektiivisesta taistelusta aineellisten tai taloudellisten etujensa toteuttamiseksi. Nämä kamppailut, joita on käyty läpi historian antiikin Roomasta keskiajalle nykypäivään, ovat olleet taloudellisesti alempiarvoisten luokkien kamppailuja taloudellisia etujaan vastustavia taloudellisia luokkia vastaan – orjia herroja vastaan, maaorjia vuokraisäntiä vastaan ja niin edelleen. Yksi tällainen alisteinen Luokka—porvaristo eli kauppiasluokka—on muovannut nykyaikaista teollisuusmaailmaa taistellessaan feodaaliyhteiskunnan aristokraattista eliittiä vastaan. Maailmantutkimuksen, raakamateriaalien ja metallien löytämisen ja kaupallisten markkinoiden avaamisen kautta koko maapallon porvaristo, jonka Elanto on kartuttaminen, vaurastui ja poliittisesti rohkaistui feodaalijärjestystä vastaan, jonka se lopulta pyrki hävittämään taistelulla ja vallankumouksella. Porvaristo on noussut vallitsevaksi luokaksi nykyaikaisessa teollisuusmaailmassa ja muovannut poliittisia instituutioita ja yhteiskuntaa omien etujensa mukaan. Luokkataistelu ei suinkaan ole loppunut, vaan nyt vallitsevana oleva Alistettu luokka on korvannut yhden luokkataistelun toisella.

porvaristo on tähänastisen historian näyttävin voima. Kauppiaiden into kartuttaa maailmaa on saanut heidät valloittamaan maapallon ja pakottanut KAIKKI kaikkialla omaksumaan kapitalistisen tuotantotavan. Porvarillinen näkemys, joka näkee maailman yhtenä suurena vaihtomarkkinana, on muuttanut perusteellisesti kaikkia yhteiskunnan osa-alueita,jopa perhettä, tuhoten perinteiset elämäntavat ja maaseudun sivistyksen ja synnyttäen valtavia kaupunkeja niiden tilalle. Teollistumisen aikana tuotanto-ja Vaihtovälineet, jotka ajavat tätä laajentumis-ja muutosprosessia, ovat luoneet uuden alisteisen kaupunkiluokan, jonka kohtalo on keskeisesti sidoksissa porvariston kohtaloon. Tämä luokka on teollinen proletariaatti eli nykyaikainen työväenluokka. Kapitalismin laajeneminen on repinyt nämä työläiset juuriltaan ja pakottanut heidät myymään työnsä porvaristolle, mikä loukkaa heitä heidän olemassaolonsa ydintä, kun he muistavat varhaislapsuuden työläiset, jotka omistivat ja myivät luomansa. Porvaristo käyttää hyväkseen uudenaikaisia teollisuustyöläisiä ja pakottaa heidät kilpailemaan toisen kanssa alati pienenevistä palkoista tuotantovälineiden kehittyessä.

tehdas on areena luokkajakson muodostumiselle, joka vyöryy koko yhteiskuntaan. Uudenaikaiset teollisuustyöntekijät havaitsevat porvariston harjoittaman hyväksikäytön. Vaikka talousjärjestelmä pakottaa heidät kilpailemaan keskenään alati pienenevistä palkoista, he voittavat tehdaskerroksessa vallitsevan yhteisen kanssakäymisen kautta keskinäiset erimielisyydet, toteavat yhteisen kohtalonsa ja ryhtyvät yhteisiin ponnistuksiin taloudellisten etujensa suojelemiseksi porvaristoa vastaan. Työntekijät muodostavat kollektiiveja ja ottavat vähitellen vaatimuksensa poliittiselle alalle varteenotettavana voimana. Samaan aikaan työläisten joukkoon liittyy alati kasvava joukko alempiarvoista luokkaa, jonka yrittäjien toimeentulo on tuhoutumassa, kun yhä harvenevan suurteollisen eliitin omistamien valtavien tehtaiden määrä kasvaa. Vähitellen koko yhteiskunta tuntee vetoa yhteen tai taistelun toiseen osapuoleen. Kuten porvaristo ennen heitä,proletariaatti ja sen liittolaiset toimivat yhdessä taloudellisten päämääriensä toteuttamiseksi. He siirtyvät pyyhkäisemään porvariston ja sen instituutioiden yli, jotka ovat tämän toteutumisen tiellä. Porvaristo tuottaa vakiintuneen tuotantotapansa kautta oman tuhonsa siemenet: työläisluokan.

analyysi

Kommunistinen manifesti oli tarkoitettu kommunistisen liiton,Saksan vallankumouksellisen ryhmän, lopulliseksi ohjelmalliseksi kannanotoksi, jonka johtajia Marx ja Engels olivat.Nämä kaksi miestä julkaisivat traktaattinsa helmikuussa 1848, vain kuukausia ennen kuin suuri osa Eurooppaa oli puhkeamassa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen sekasortoon, ja manifesti kuvastaa aikakauden poliittista ilmapiiriä. Saman vuoden kesällä nuoret vallankumoukselliset ryhmät ja kaupunkien asukkaat asettivat barrikadeja moniin Euroopan pääkaupunkeihin taistellakseen poliittisen ja taloudellisen sorron lopettamiseksi. Vaikka toisinajattelijat olivat käyneet sotaa solutismia ja aristokraattisia etuoikeuksia vastaan Ranskan vallankumouksesta lähtien, monet vuoden 1848 uusista radikaaleista asettivat tähtäimeensä uuden vihollisen, jonka he uskoivat olevan vastuussa yhteiskunnallisesta epävakaudesta ja köyhän kaupunkiluokan kasvusta. Tuo vihollinen oli kapitalismi, tuotantovälineiden yksityisomistusjärjestelmä. Manifestin mukaan kapitalismi jakaa yhteiskunnan kahteen luokkaan: porvaristoon eli kapitalisteihin, jotka omistavat nämä tuotantovälineet (tehtaat,myllyt, kaivokset jne.), ja työläiset, jotka myyvät työvoimansa kapitalisteille, jotka maksavat työläisille niin vähän kuin he saavat.

vaikka Kommunistiliitto oli itse ilmeisesti liian järjestäytynyt osallistuakseen paljonkaan vuoden 1848 kansannousuihin, Kommunistinen manifesti on kutsu poliittiseen toimintaan, joka sisältää kuuluisan käskyn ”Workersof the world unite!”Mutta Marx ja Engels käyttivät kirjaa myös selittääkseen joitakin perustotuuksia siitä, miten maailma toimii, kuten he sen näkivät. Kommunistisessa manifestissa näemme aikaisempianmuunnoksia keskeisistä Marxilaisista käsityksistä, joita Marx kehittäisi tieteellisemmin kypsissä kirjoituksissa, kuten daskapitalissa. Ehkä tärkein näistä käsitteistä on historiallisen materialismin teoria, jonka mukaan historiallista muutosta ajavat kollektiiviset toimijat, jotka yrittävät toteuttaa taloudellisia tavoitteitaan, mikä johtaa luokkataisteluihin, joissa yksi taloudellinen ja poliittinen järjestys korvataan toisella. Yksi tämän teorian keskeisistä opeista on, että tuotantosuhteen ympärille muodostuu sosiaalisia suhteita ja poliittisia liittoja. Tuotantosuhteet riippuvat tietyn yhteiskunnan tuotantotavasta eli omistuksen ja työnjaon erityisestä taloudellisesta organisaatiosta. Ihmisen toiminta, asenteet ja näkemys yhteiskunnasta ja hänen politiikkansa, lojaaliutensa ja kollektiivisuuden tunteensa johtuvat kaikki hänen sijainnistaan tuotantosuhteissa.Historia sitoo ihmiset poliittisiksi toimijoiksi, joiden identiteetti on tunnustettu hyväksikäyttäjäksi tai hyväksikäytetyksi, jotka muodostavat liittoutumia muiden kuin tunnistettujen kanssa ja jotka toimivat näiden identiteettien pohjalta.