Islannin valtion ja Reykjavikin kaupungin vuonna 2004 käynnistämän kansainvälisen kilpailun päätavoite oli järjestää Islannin konserttitalo. Voittajat, Henning Larsen, pyrkivät pohjustamaan hanketta kolmella yhtä vahvalla alalla; arkkitehtuuri, tekniikka ja taide. Mallia kehitettiin vuosina 2005-2007 ja rakentaminen valmistui vuonna 2011. Rakennuksen pinta-ala on 28 000 m2 ja se sijaitsee strategisella paikalla, josta on näkymät merelle ja Reykjavikia ympäröiville vuorille.

ratkaisu

rakennuksen suuntaaminen kohti kaupunkia sataman sijaan oli tärkeä valinta, ja sillä on keskeinen merkitys rakennuksen myönteiselle yhteiskunnalliselle ja ympäristölliselle suorituskyvylle.
yhteiskunnallisesti läpinäkyvien materiaalien käyttö julkisivussa mahdollistaa toiminnan tarkkailun ulkopuolelta, kutsuen ja houkutellen kaupunkilaisia. Kylmä ilmasto teki Harpasta houkuttelevan sisätiloissa olevan julkisen tilan.

rakennus on avoin ja kutsuva, ja sen ovia käytetään vain konserttisalissa ja kokoustiloissa.

ympäristön kannalta kaksoisnahkainen eteläjulkisivu imee ylijäämälämpöä, jolloin ei tarvita aurinkokaihtimia.

tämä ratkaisu pitää rakennuksen avoimena ja esteettömänä ja säästää samalla energiaa jäähdytyksessä. Rakennuksen pohjoissektorille on järjestetty noin 100 työpaikkaa, mikä osaltaan vähentää auringon varjostuksen ja jäähdytyksen tarvetta.

julkisivut haastavat yleisen käsityksen rakennuksesta staattisena yksikkönä, jonka avulla se voi reagoida dynaamisesti ympäristöön. Geometriset kuviot luovat kiteisen rakenteen, joka vangitsee ja heijastaa valoa ja käynnistää dialogin rakennuksen, kaupungin ja maaseudun välillä.

tulos

Harpa on vihreä rakennus, joka toimii kestävällä energiaverkolla (maalämpö ja vesivoima). Merkittävin kestävä lopputulos on kuitenkin Harpan yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen panos.

rakennus auttoi Islannin taloutta nousemaan taantumasta ja siitä on tullut maalle toivon ja elpymisen symboli. Harpa on elvyttänyt Reykjavikin pohjoisosaa, mukaan lukien tyhjentynyttä satama-aluetta, ja siitä on tullut kaupungin maamerkki.

rakennuksen taloudelliset vaikutukset näkyvät myös matkailualalla. 330 000 asukkaan maassa. rakennus on saanut noin kaksi miljoonaa kävijää vuonna 2017.

lisäksi rakennus toimii Reykjavikin olohuoneena, joka houkuttelee ihmisiä paitsi osallistumaan musiikkiesityksiin ja konferenssitilaisuuksiin, myös suorittamaan muita aktiviteetteja aulassa, kuten joogatunteja ja jopa piknikkejä.

vuonna 2013 rakennus voitti Euroopan unionin Mies van der Rohe-palkinnon nykyarkkitehtuurista.

Potentials

Harpa illustrates a creative process in which architecture, engineering and arts were combined to create a place that boosts city life, triggers emotions and generates a sense of agency, community and pride.

rakennus on esimerkki tulevasta satamarintaman kehityksestä ja osoittaa yhteiskunnallista ja taloudellista voimaa tarjota kulttuurikohde kansalle.