vuonna 1611 julkaistu Kuningas Jaakon Raamattu juhlii tänä vuonna 400-vuotissyntymäpäiväänsä. Yllä on vuodelta 1754 oleva Vertaus, jossa ryhmä robed-kääntäjiä esittää Raamatun kuningas Jaakko I: lle.kuningas tilasi uuden käännöksen vuonna 1604, ja seuraavien seitsemän vuoden aikana 47 tutkijaa ja teologia työskenteli Raamatun läpi rivi riviltä. Kuvitus George E. Kruger/Hulton Archive/Getty Images hide caption

toggle caption

kuvitus George E. Kruger/Hulton Archive/Getty Images

tänä vuonna vaikutusvaltaisin kirja, jota et ehkä ole koskaan lukenut, viettää suurta syntymäpäivää. Kuningas Jaakon raamatunkäännös julkaistiin 400 vuotta sitten. Se ei ole enää myydyin Raamattu, mutta noiden neljän vuosisadan aikana se on kietoutunut syvälle puheeseemme ja kulttuuriimme.

Kuningas Jaakon Raamatun ensimmäisen painoksen nimiösivulla vuodelta 1611 lukee: ”vastikään käännetty alkuperäisistä kielistä: & entisiä käännöksiä ahkerasti verraten ja tarkistaen, Hänen Majesteettinsa speciall Comandement. Määrätty luettavaksi kirkoissa.”Klikkaa tästä nähdäksesi suuremman Version The Green Collection hide caption

toggle caption

The Green Collection

matkataan takaisin vuoteen 1603: Skotlantia hallinnut kuningas Jaakko I nousi Englannin valtaistuimelle. Hänen mukaansa maa epäili uutta kuningasta.

”häntä pidettiin ulkomaalaisena”, sanoo Gordon Campbell, historioitsija Leicesterin yliopistossa Englannissa. ”Hän puhui raskaalla skotlantilaisella aksentilla, ja hän tarvitsi muun muassa hänelle omistetun Raamatun laillistaakseen itsensä Englannin kirkon päänä.”

tuohon aikaan Englanti oli kahden englanninkielisen käännöksen välisessä Raamattusodassa. Piispojen Raamattua luettiin kirkoissa: se oli kömpelö, epäelegantti. Geneven Raamattu oli puritaanien ja kansan valinta: se oli rohkeampi, helpommin lähestyttävä.

”Geneven Raamatun ongelma oli se, että siinä oli reunahuomautuksia”, sanoo Baylorin yliopiston raamatuntulkinnan historioitsija David Lyle Jeffrey. ”Ja rojalistien ja erityisesti kuningas Jaakko I: n näkökulmasta nämä reunahuomautukset eivät useinkaan kunnioittaneet riittävästi ajatusta kuninkaiden jumalallisesta oikeudesta.”

nuo muistiinpanot viittasivat kuninkaisiin tyranneina, he haastoivat kuninkaallisen vallan ja kuningas Jaakko halusi heidät pois. Niinpä hän keksi ajatuksen: saattaa piispat ja puritaanit yhteen, näennäisesti selvittämään erimielisyytensä kirkon liturgiasta. Hänen todellinen tavoitteensa oli saada heidät ehdottamaan uutta Raamattua. Hänen suunnitelmansa loksahtivat paikoilleen hänen kieltäydyttyään kaikista puritaanien vaatimuksista liturgian yksinkertaistamiseksi, ja he ehdottivat lopulta uutta käännöstä. Sen avulla Jaakob tilasi uuden Raamatun ilman kapinallisia muistiinpanoja. Neljäkymmentäseitsemän oppinutta ja teologia tutki Raamattua rivi riviltä seitsemän vuoden ajan.

”se on mielestäni kaikkein tunnollisin Raamatun kääntämisprosessi, mitä koskaan on ollut”, sanoo Campbell, joka on kirjoittanut kirjan Bible: the Story of the King James Version 1611-2011.

Jeffreytä hämmästyttää se, että tällaisen kauneuden saattoi tuottaa komitea. ”Runojen laatu on poikkeuksellisen korkea”, hän sanoo. ”Se on ikimuistoinen. Se on kaunis. Ja KJV: ssä se on selvästi Jumalan ääni.”

harkitse Jesajan 40.

lohduta, lohduta kansaani, sanoo Jumalasi.

puhukaa lohduttavasti Jerusalemille ja huutakaa sille, että sen sota on päättynyt, että sen syntivelka on annettu anteeksi, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä.

hänen äänensä, joka huutaa erämaassa: Valmistakaa Herran tie, tehkää erämaassa suora tie Jumalallemme.

”katsokaas, tuo ei ole katukeskustelua”, Jeffrey sanoo nauraen. ”Emmehän me puhu noin toisillemme?”

nykyään uudemmat, puhekieliset käännökset ovat työntäneet Kuningas Jaakon syrjään. Sitä käytetään pääasiassa Afroamerikkalaisissa, Mormoneissa ja muutamissa protestanttisissa kirkoissa. Murhenäytelmän, sekasorron tai muutoksen hetkinä johtajat ovat kuitenkin usein kääntyneet Kuningas Jaakon puoleen.

vuonna 1995 presidentti Bill Clinton siteerasi sananlaskuja Oklahoma Cityn pommi-iskun jälkeen: ”Opettakaamme lapsillemme, että lohdutuksen Jumala on myös vanhurskauden Jumala. Ne, jotka vaivaavat omaa taloaan, perivät Tuulen.”

ja kun pastori Martin Luther King Jr.uneksi, vain kuningas Jaakko riittäisi. Lainattu ulkomuistista, hänen sanamuoto ei ole tarkka, mutta runous ja intohimo ovat suoraan profeetta: ”Minä näen unen, että eräänä päivänä jokainen laakso korotetaan, jokainen kukkula ja vuori alennetaan, karheat paikat tehdään selviksi, ja nurjat paikat suoristetaan, ja Herran kirkkaus ilmestyy, ja kaikki liha saa nähdä sen yhdessä.”

Kuningas Jaakon runous inspiroi Händelin Messiasta, mutta sanat kiehtoivat myös nykymuusikoita. Byrdit lauloivat Saarnaajan kirjasta vuoron perään: julistaen, että on ”aika syntyä, aika kuolla, aika istuttaa, aika niittää, aika tappaa, aika parantaa.”

Simon ja Garfunkel kaikuivat evankeliumit laulaessaan kuin silta levottomien vesien yli, I will lay me down.

ja kun Kansas ilmaisi eksistentiaalisen angstinsa — All we are is dust in the wind — se sai inspiraationsa psalmeista.

ja ajattele suurta kirjallisuutta: maallinen romaanikin on likaantunut Kuningas Jaakon proosaan ja runouteen. ”Ajatelkaa titteleitä”, Campbell sanoo. F. Scott Fitzgerald: this Side of Paradise, the Beautiful and the Damned. John Steinbeck: Eedenistä itään, vihan Rypäleet. William Faulkner: Mene Alas Mooses, Absalom Absalom. ”Niitä on paljon”, hän sanoo. ”Modernin romaanin tekstuuriin, joka on maallinen muoto, on haudattu uskonnollisen viittauksen taso, joka heijastaa kulttuuria, josta nuo romaanit syntyvät.”

kuningas Jaakko on kudottu elämäämme. Sitä luettiin kirkoissa ja perheen hartauskirjoissa vuosisatojen ajan, ja nykyään sen kieli nauhoittaa satoja arkisia lauseita. Mieti: ”kuinka sankarit lankeavat” (Sam. 1:19), ja ”voiko pantteri muuttaa paikkansa?”(Jer. 13: 23), ja” kirjoitus on seinällä ”(Daniel 5:5/6), ja” sokea taluttaa sokeaa ” (Matt.15: 14).

”näistä lauseista on tullut sitten osa englannin kielen yleistä käyttöä”, Jeffrey sanoo. ”Emme tunnista niitä enää ehkä raamatullisiksi, ellei meillä ole melko hyvä muisti KJV: n kielestä.”

Campbell lisää, että tämä Raamattu on perustava englanninkieliselle maailmalle. ”Se on rakenne yhteiskuntamme eikä pinnalla, luulen. Mutta jos jäljität, keitä olemme, miten puhumme, miten ajattelemme, monet noista asioista juontavat juurensa Kuningas Jaakon Raamattuun.”

hän ja muut sanovat, että uusia käännöksiä tulee ja menee, kun kielemme muuttuu jokaisen sukupolven myötä. Mutta niin kauan kuin voimme ymmärtää kuningas Jaakon Raamattua, tätä nelisataa vuotta vanhaa kirjaa pidetään Jumalan äänenä-ja ihmisen korkeimpana runoutena.