armosta saarnaaminen on riskialtista. Martin Lloyd Jones, Lontoon Westminsterin kappelin pastori muistutti jatkuvasti pastoreille, että kun saarnaatte armosta, tulee olemaan joitakin ihmisiä, jotka vievät sen epäviisaaseen äärimmäisyyteen, mutta kun niin tapahtuu, te todellakin saarnaatte Jumalan todellisesta armosta. Kun se tapahtuu, sinun täytyy todella harjoittaa todellista Jumalan armoa.

siis… tämä on riskialtis saarna… mutta

vaikka synti on tilaisuus armolle, armo ei ole koskaan tilaisuus synnille. Tässä kohtaa vaara astuu kuvaan.

joten mikä tarkalleen on ”armo?”

Yksinkertaisesti sanottuna armo on ansaitsematon, valmistamaton Jumalan suosiosta ihmiskunnalle. Sana armo esiintyy Raamatussa 159 kertaa. Sitä käytetään joskus viittaamaan siihen, että ihmiset löytävät armon tai suosion Jumalan silmissä, erityisesti OT. Mutta suurimman osan ajasta se mainitaan Jumalan armossa meille Kristuksen lahjan kautta. On kiinnostavaa, ettei Jeesus koskaan puhu armosta. Johanneksen evankeliumi kertoo, että hän oli täynnä armoa. Hän, Jeesus oli armon ruumiillistuma. Siksi se on mielenkiintoinen käsite tutkia. Ehkä hyvä kesän henkilökohtainen raamatuntutkistelun aihe?

siitä on kirjoitettu monta, monta kirjaa. Koska emme vain tajua sitä. Seuraavassa on pari määritelmää ja tulkintaa Raamatussa käytetystä termistä ”armo”:

• J. I. Packer kirjassaan Knowing God kuvaa armoa näin: ”Uudessa testamentissa armo tarkoittaa Jumalan rakkautta toiminnassa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ansaitsivat rakkauden vastakohdan. Armo tarkoittaa, että Jumala siirtää taivaan ja maan pelastaakseen syntiset, jotka eivät voineet nostaa sormeaankaan pelastaakseen itsensä. Armo tarkoittaa sitä, että Jumala lähettää ainoan Poikansa laskeutumaan helvettiin ristillä, jotta me syylliset tulisimme sovitetuiksi Jumalan kanssa ja otetuiksi taivaaseen. Jumala on tehnyt hänet meidän puolestamme synniksi, joka ei syntiä tuntenut, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi ” (2. Kor. 5: 21).
• Matthew Henry kirjoittaa suuressa teoksessaan Matthew Henry ’ s Commentary on the Whole Bible: ”armo on Jumalan vapaa alleviivattu hyvyys ja Suosio. Armo sielussa on uutta elämää sielussa. Armo Avaa ja avaa kaiken ja laajentaa sielua.”

rakkaus joka menee ylöspäin on palvontaa, rakkaus joka menee ulospäin on hellyyttä, rakkaus joka kumartuu on armoa. Armo on ansaitsematon ja ansaitsematon. Se on ansaitsematon etu, ei yksinomainen oikeus. Muista, että näin vapaasti saamasi armo maksoi Jeesukselle hänen henkensä

armo keskittyy siihen, kuka Jumala on ja mitä

hän tekee ja vie huomion pois itsestämme. ”Armo on se, mitä Jumala voi olla vapaa tekemään, ja mitä hän sen mukaisesti tekeekin kadotettujen hyväksi, kun Kristus on kuollut heidän puolestaan.”Kyse ei ole meistä vaan Jumalasta. Armo on kristinuskon paras lahja maailmalle.

ainoa ero muihin uskonnollisiin uskomuksiin kristillinen usko on armo ja Toivo. Paavali aloittaa kirjeensä aina sanoilla ”armo ja rauha teille”. Peter myös.

Paavalin Kirje roomalaisille on täynnä puhetta armosta. Room. 5: 1 & 2, koska meidät on vanhurskautettu uskon kautta, meillä on rauha Jumalan kanssa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta olemme uskon kautta päässeet tähän armoon, jossa nyt olemme. Ja me iloitsemme Jumalan kirkkauden toivossa. 15 mutta lahja ei ole niinkuin rikos. Sillä jos monet kuolivat yhden ihmisen rikkomuksesta, kuinka paljoa ennemmin Jumalan armo ja lahja, joka tuli yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armosta, ylitsevuotautui moniin!

armo sulkee pois kaikki ihmisoikeudet. Se vaatii vain uskoa Vapahtajaan. Jokainen vaatimus ihmisen ansioista rikkoo armoa. Jumalan armo ei siis tarjoa ainoastaan pelastusta, osta turvaa ja varjelua pelastetulle hänen epätäydellisyyksistään huolimatta. Armo täydellistyy ikuisesti. Armo suo Kristuksen ansion ja Kristuksen aseman ikuisesti.

kun otamme vastaan Jumalan armon ja astumme Jeesuksen pelastukseen, hän ei tee meitä surullisiksi. Jumala ei halua aiheuttaa tuskaa tai surua, vaan työskentelee vaikeimmin muuttaakseen surun vielä enemmän armoksi.

armo & laki

Efesolaiskirjeen 2: 4 – 9 kuuluu: ”mutta suuren rakkautensa vuoksi Jumala, joka on rikas armosta, teki meidät eläviksi Kristuksen kanssa silloinkin, kun olimme kuolleita rikkomuksissa—armosta te olette pelastuneet. Ja Jumala herätti meidät Kristuksen kanssa ja asetti meidät hänen luokseen taivaallisiin maailmoihin Kristuksessa Jeesuksessa, jotta hän tulevina aikakausina osoittaisi armonsa verratonta rikkautta, joka ilmenee hänen ystävällisyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä armosta te olette pelastuneet, uskon kautta—ja tämä ei ole itsestänne, se on Jumalan lahja— ei teoista, niin ettei kukaan voi kerskata.”

älkäämme sekoittako uskollisuudesta ja elämän käytännöllisestä pyhyydestä saatavia palkintoja armon kautta tapahtuvaan anteeksiantamattomaan ja ansaitsemattomaan pelastukseen. Meidän on harjoiteltava armoa itsellemme ja muille.

II Korinttolaiskirjeen 12: 9, 10 kertoo meille tämän: ”…armoni riittää teille, sillä voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.”Siksi kerskaan yhä iloiten heikkouksistani, jotta Kristuksen voima lepäisi minussa. 10 Sentähden minä Kristuksen tähden iloitsen heikkouksista, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista, vaikeuksista. Sillä kun olen heikko, silloin olen vahva.

maailma tarvitsee nyt armoa, suloista armoa. Grace received but unexpressed is dead grace (Swindoll). Se ei kuulu ihmisluontoon – meidän on työskenneltävä sen eteen. Armon ja anteeksiannon vastakohta on käsittämätön. Armo uhmaa painovoiman lakeja. Se vapauttaa meidät ja muut. Armo on osa Jumalan luonnetta (Tiit.2:11) Joh. 1 : 16 – 17. Hänen täyteydestään olemme kaikki saaneet armon jo annetun armon sijaan. 17 Sillä laki on annettu Moseksen kautta, armo ja totuus on tullut Jesuksen Kristuksen kautta.

älkäämme sekoittako uskollisuudesta ja elämän käytännöllisestä pyhyydestä saatavia palkintoja armon kautta tapahtuvaan anteeksiantamattomaan ja ansaitsemattomaan pelastukseen. Meidän on harjoiteltava armoa itsellemme ja muille.

II Corinthians 12: 9, 10 kertoo meille tämän: ”…minun armoni riittää teille, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.”Siksi kerskaan yhä iloiten heikkouksistani, jotta Kristuksen voima lepäisi minussa. 10 Sentähden minä Kristuksen tähden iloitsen heikkouksista, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista, vaikeuksista. Sillä kun olen heikko, silloin olen vahva.

maailma tarvitsee nyt armoa, suloista armoa. Grace received but unexpressed is dead grace (Swindoll). Se ei kuulu ihmisluontoon – meidän on työskenneltävä sen eteen. Armon ja anteeksiannon vastakohta on käsittämätön. Armo uhmaa painovoiman lakeja. Se vapauttaa meidät ja muut. Armo on osa Jumalan luonnetta (Tiit.2:11) Joh. 1 : 16 – 17. Hänen täyteydestään olemme kaikki saaneet armon jo annetun armon sijaan. 17 Sillä laki on annettu Moseksen kautta, armo ja totuus on tullut Jesuksen Kristuksen kautta.

armo on aina ollut olemassa. Se on osa sitä, kuka Jumala on. Jotkut sanovat, että armo näkyy vain Uudessa testamentissa, mutta se ei ole totta. Se on aina ollut olemassa, koska se on Jumalan ominaisuus ja hän on sama eilen tänään ja ikuisesti. Armo on kuitenkin ruumiillistunut Golgatan ristillä –

armo ei ole vain osa lunastussuunnitelmaa, vaan se on hopeanaru, joka kulkee lunastustyön jokaisen puolen läpi. Kirjoittaja sanoo heprealaisille, että Kristuksen koko työ, kun hän tulee maan päälle, kuolee syntisten puolesta ja tulee kruunatuksi kirkkaudella, on ”Jumalan armosta” (Hebr.2:9). Tämä ei ole millään tavalla aiheuttanut ihminen (Katso myös Room.10:6-8). Meidän lunastuksemme on ”hänen armonsa rikkauden mukaan” (Ef.1:7). Kutsumuksemme (KS. myös Room. 8:28, 30), Jumalan suvereeni teko, joka vetää meitä vastustamattomasti hänen puoleensa, sanotaan olevan ”hänen armonsa kautta” (Gal.1:15). Tämän ihmeenä on Vanhurskauttaminen, tuo juridinen julistus siitä, että me olemme viattomia mihinkään syyllisyyteen ja että meidät julistetaan vanhurskaiksi Kristuksen työn kautta. Se on hänen armonsa lahja (Room.3:24; Tiit. 3:7). Kun kaikki on sanottu ja tehty, niin pelastustyön jokainen osa on Jumalan armon kautta tekemää työtä, ei meidän omaa aikaansaannostamme.

Jumalan armon ihmeet

miehet ja naiset uskovat Jumalan armosta. Siksi armoa ilmaistaan eri tavoin: yhteinen armo, pelastava armo, armon turvaaminen, armon pyhittäminen, armon palveleminen, armon ylläpitäminen. Armo on suvereeni-emme voi antaa sille mitään. Mainitakseni muutaman.

armo täyttää siis oikeudenmukaisuuden ja pyhyyden vaatimukset sen sijaan, että se syrjäyttäisi ne. Armoa ei koskaan myönnetä minkään Jumalan ominaisuuden kustannuksella. Tämä on lohdullinen ajatus, jota meidän pitäisi pysähtyä pohtimaan. Voitko kuvitella Jumalaa, joka on kaikkivoipa ja kaikkitietävä ja jonka voimaa voitaisiin kuitenkin käyttää vain hetken mielijohteesta? Hitlerin hallinnon aikana Natseilla oli näennäisesti rajaton valta yhdistettynä pelottavaan tiedusteluverkostoon. Tätä tietoa ja valtaa käytettiin usein oikeudenmukaisuuden, totuuden ja armon kustannuksella. Jumala ei ole sellainen. Jumalan rajatonta voimaa ja viisautta käytetään aina sopusoinnussa hänen armon ominaisuutensa kanssa. Ylistäkää Jumalaa siitä!

Pohdiskelukysymykset

1. elämmekö kuin armon alaiset ihmiset, armosta pelastetut? Vaellammeko Jumalan armossa?
2. tarjoammeko samaa armoa, jota meille tarjotaan muille?