12.3 Etnometodologia ja Keskusteluanalyysi

joskaan ei ainutkertaisia tiedonkeruumenetelmiä sinänsä, etnometodologia ja keskusteluanalyysi ovat sosiologiassa niin ainutlaatuisia ja merkittäviä, että ne ansaitsevat jonkin verran erityistä huomiota tässä tekstissä. Etnometodologiatutkimus siitä, miten ihmiset rakentavat ja ylläpitävät todellisuuttaan keskustelun ja eleiden avulla. viittaa arkitodellisuuden tutkimiseen. Etnometodologit eivät oleta, että yhteiskuntatieteen tarkoituksena on ymmärtää jotakin objektiivista todellisuutta, vaan he tutkivat, miten ihmiset rakentavat, pitkittävät ja ylläpitävät todellisuuksiaan. Termin etnometodologia keksi sosiologi Harold Garfinkel (1967),Garfinkel, H. (1967). Etnometodologian opinnot. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall. joka, kuten hänen 2011 kuolinilmoituksessaan kuvailtiin, oli ”sosiologi, joka syventyi arjen pikkuasioihin” (Lynch, 2011).Lynch, M. (2011, 13. Heinäkuuta). Harold Garfinkelin muistokirjoitus. huoltaja. http://www.guardian.co.uk/education/2011/jul/13/harold-garfinkel-obituary Etnometodologian painotus arkeen ja tavallisten ihmisten menetelmiin järjestyksen tuottamiseksi heidän yhteiskunnallisissa maailmoissaan on ehkä sen tunnusomaisin piirre.

esimerkki etnometodologisesta tutkimuksesta on C. M. Scharffin (2008)Scharff, C. M. (2008). Doing class: diskursiivinen ja etnometodologinen lähestymistapa. Critical Discourse Studies, 5, 331-343. tutkimus siitä, miten nuoret feministinaiset ”tekevät” yhteiskuntaluokan. Tutkimuksessaan Scharff tarkastelee 40 saksalaisen ja Brittiläisen nuoren naisen haastatteluista saatuja tietoja ymmärtääkseen, miten he ”ajattelevat, puhuvat ja ajattelevat feminismistä” (s. 334). Keskittymällä kieleen, puheeseen ja vuorovaikutukseen Scharff väittää kertomuksensa olevan luonteeltaan etnometodologinen. Kevin Whitehead (2009)Whitehead, K. (2009). ”Categorizing the categorizer”: rodullisen terveen järjen hallinta vuorovaikutuksessa. Social Psychology Quarterly, 72, 325-342. ottaa myös etnometodologisen lähestymistavan tutkiessaan rodun sosiaalista organisaatiota. Whiteheadin sanoin hän tarkastelee ”yhtä mekanismia, jonka avulla rotuluokat, rodullinen ’terve järki’ ja siten itse rodun sosiaalinen organisaatio, toistuvat vuorovaikutuksessa” (S. 325).Whitehead, K. (2009). ”Categorizing the categorizer”: rodullisen terveen järjen hallinta vuorovaikutuksessa. Social Psychology Quarterly, 72, 325-342. Tutkiakseen näitä prosesseja Whitehead analysoi työssäkäyvien ”rotukoulutuksen” Työpajan osallistujien vuorovaikutusta ja käytäntöjä ja havaitsi, että yksilöt käyttävät rotua kehyksenä, josta he ymmärtävät omia ja muiden toimia, jolloin rotu toistuu relevanttina sosiaalisena kategoriana.

Keskusteluanalyysi tutkii puhetta, muun muassa sitä, miten puhe etenee, miten sitä helpotetaan ja miten sitä voidaan estää. grow out of ethnomethodology (Schutt, 2006)Schutt, R. K. (2006). Studying the social world: the process and practice of research (5.). Thousand Oaks, CA: Sage. ja jakaa siten keskittymisensä todellisuuden rakentamiseen todellisuuden löytämisen sijaan. Keskusteluanalyytikot keskittyvät erityisesti keskusteluun vuorovaikutuksessa: miten puhe etenee, miten se helpottuu tai estyy, miten puheessa otetaan kierroksia ja miten nämä prosessit sekä muokkaavat että muokkaavat sosiaalista kontekstia. Keskusteluanalyysissä se, mitä ihmiset sanovat, on yhtä tärkeää kuin se, miten he sen sanovat. Tärkeitä ovat myös hengähdystauot, joita ihmiset pitävät itsensä ilmaisemisessa ja miten tai keskeytetäänkö he itse tai muut puhuessaan. Keskustelunanalyytikot saattavat tutkia oikeudenkäyntien tai lainsäädäntökeskustelujen tallenteita oppiakseen lain ja rangaistuksen yhteiskunnallisesta rakentamisesta. He saattavat myös tutkia yksinkertaisempia vuorovaikutuksia, kuten keskustelua kahden ihmisen välillä, jotka tapaavat kahvilla.

joidenkin tutkimusmenetelmien teksteihin kuuluu etnometodologian ja keskustelunanalyysin kattavuus kvalitatiivisen aineiston analyysin esityksissään (Schutt, 2006).Schutt, R. K. (2006). Studying the social world: the process and practice of research (5.). Thousand Oaks, CA: Sage. On järkevää tehdä niin; molemmat edustavat ainutlaatuisia lähestymistapoja laadullisen tiedon analysointiin. Ne perustuvat kuitenkin myös tiettyihin ontologisiin ja tietoteoreettisiin oletuksiin, jotka erottavat ne ainakin jollain tavalla perinteisemmistä analyysimekanismeista, kuten koodauksesta.