Articles

ennalta varautumisen periaate

merkittäviä esimerkkejä

ympäristöhaittojen ehkäisyn perusvelvollisuus ulottuu tulevaisuuteen ennalta varautumisen periaatteen kautta (Bodansky, 2017). Sen lisäksi, että se voi johtaa toimettomuuteen—esimerkiksi siihen, ettei rakenneta vesivoimapatoa—se voi toimia lupana estää toimet, jotka voivat johtaa peruuttamattomiin ympäristövahinkoihin tuleville sukupolville.

esimerkiksi eräät periaatteen innoittamat valtiot asettivat GMO: ita koskevan moratorion. Nämä maat, mukaan lukien Peru Ja Saksa, laativat muun muassa muuntogeenisten kasvien viljelyn kieltävän politiikan, joka perustuu saatavilla olevan tieteen epävarmuuteen muuntogeenisten organismien vaikutuksista kansanterveyteen ja ekosysteemeihin. Arvostelijat väittivät, että moratorio vaikuttaisi elintarvikkeiden saatavuuteen erityisesti kehitysmaissa, kun taas kannattajat puolustivat varovaista lähestymistapaa pyrkimyksenä estää mahdolliset kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja geneettisesti muunnettuja tuotteita käyttävien ihmisten terveyteen. Moratorion määräämistä voitaisiin pitää hyvänä esimerkkinä ennalta varautumisen periaatteen käytöstä.

hedelmät
ne, jotka puolustavat ennalta varautumisen periaatteen käyttöä geneettisesti muunnettuja organismeja käsiteltäessä, mainitsevat usein geneettisen monimuotoisuuden häviämisen, myös hedelmissä ja vihanneksissa. (Kuva: iStock)

varovaisuusperiaatteen käyttöön liittyy usein kritiikkiä. Esimerkiksi Japanissa vuonna 2011 tapahtuneen Fukushima Daiichin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen ihmiset menettivät luottamuksensa ydinvoimaloiden turvallisuuteen ja viranomaiset päättivät sulkea suurimman osan Japanin laitoksista. Tällä päätöksellä ehkäistiin todennäköisesti vakavia ympäristö-ja kansanterveysvahinkoja. Kriitikot kuitenkin panivat merkille päätöksen kielteiset kompromissit. Tärkeän sähkönlähteen sulkemisen seurauksena Japanin oli vastattava tästä aiheutuvaan energiantarpeeseen tuomalla maahan fossiilisia polttoaineita, mikä johti energian hintojen nousuun ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun, jotka edistävät maailmanlaajuista ilmastonmuutosta.

vaikka suuri osa ilmastonmuutoksen syitä ja vaikutuksia koskevasta tieteestä on selvää, monet kysymykset—erityisesti tulevat vaikutukset ja geotekniikan ratkaisujen käyttöönotto—ovat edelleen epävarmoja. Tältä osin on hyödyllistä, että ennalta varautumisen periaate sisällytetään tärkeimpään ilmastonmuutosta koskevaan sopimukseen. Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) 3 artiklan mukaan ”osapuolten olisi toteutettava varotoimenpiteitä ilmastonmuutoksen syiden ennakoimiseksi, ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi ja sen haittavaikutusten lieventämiseksi.”Se jatkaa vakuuttamalla, että täydellisen tieteellisen varmuuden puutetta ei pitäisi käyttää perusteena lykätä toimenpiteitä vakavien tai peruuttamattomien vahinkojen estämiseksi.

osapuolten tulisi ryhtyä varotoimenpiteisiin ilmastonmuutoksen syiden ennakoimiseksi, ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi ja sen haittavaikutusten lieventämiseksi. Jos on olemassa vakavan tai peruuttamattoman vahingon uhka, täyden tieteellisen varmuuden puutetta ei pitäisi käyttää perusteena tällaisten toimenpiteiden lykkäämiselle…

UNFCCC: n artikla 3

Kansainväliset tuomioistuimet ovat myös asteittain sisällyttäneet ennalta varautumisen lähestymistavan päätöksiinsä ja lausuntoihinsa. Kansainvälinen tuomioistuin käsitteli periaatetta vuoden 1995 Ydinkoeasiassa, joka koski Uuden-Seelannin ja Ranskan välistä kiistaa ydinkokeista eteläisellä Tyynellämerellä.vaikka periaatetta ei sisällytetty päätökseen, kaksi eriävää tuomaria viittasi siihen. Myös vuonna 1997 Gabčíkovo-Nagymaros-hanketta koskevassa asiassa osallistujavaltiot esittivät periaatteen. Tässäkin tapauksessa tuomioistuin ei sisällyttänyt periaatetta päätökseensä, mutta tuomari Christopher Weeramantry, erillisessä lausunnossa, totesi nykyaikaisen ympäristölainsäädännön voi oppia käytäntöjä ja periaatteita perinteisten järjestelmien, ja viittasi seuraaviin periaatteisiin: luottamus maapallon luonnonvarojen, sukupolvien väliset oikeudet, integrointi kehityksen ja ympäristönsuojelun, ja velvollisuus säilyttää eheyden ja puhtauden ympäristön ja kollektiivisen omistuksen luonnonvarojen, että olisi käytettävä mahdollisimman palvelu ihmisiä. Tämä lausunto toimii muistutuksena siitä, että ympäristönsuojelu ei ainoastaan edeltänyt Tukholman konferenssia, vaan että ihmiskunta on kehittänyt standardeja kompensoidakseen niiden jatkuvaa puuttumista luontoon (Alam et al., 2015).

Kauppariitoihin on sisältynyt myös ennalta varautumisen periaate, kuten käy ilmi Maailman kauppajärjestön naudanlihahormonitapauksesta Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä Euroopan unionia (EU) vastaan. Viimeksi mainittu kielsi keinotekoisia kasvuhormoneja sisältävien naudanlihatuotteiden tuonnin sillä perusteella, että niiden terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä yksimielisyyttä. Koska EU saattoi luottaa omiin sääntöihinsä-ennalta varautumisen periaate sisällytettiin jo vuoden 1992 Maastrichtin sopimukseen—vaikka Yhdysvalloilla ja Kanadalla ei ollut periaatteen oikeudellista tunnustamista, tapaus päättyi siihen, että EU jatkoi kieltoa ja Yhdysvallat ja Kanada pitivät pakotteet voimassa.

ennalta varautumisen periaatteen sisältö kehittyy edelleen, ja tästä syystä, vaikka monet kansainväliset ja kansalliset tuomioistuimet ovat maininneet ennalta varautumisen periaatteen, ne ovat varoneet perustamasta siihen päätöksiä, jolloin sen tarkka oikeudellinen merkitys on jäänyt ratkaisematta.

valikoidut monenväliset ja alueelliset ympäristösopimukset, jotka sisältävät ennalta varautuvan toiminnan käsitteen

  • vuoden 1992 biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus
  • 1992 ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus
  • 1992 valtioiden rajat ylittävien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus
  • 1994 valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liitettävä pöytäkirja rikkipäästöjen vähentämiseksi edelleen
  • vuoden 1995 sopimus Yhdistyneiden Kansakuntien oikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta meren, annettu 10 päivänä joulukuuta 1982, hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta
  • 1996 Lontoon pöytäkirja vuoden 1972 yleissopimukseen Jätteiden sijoittamisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä ja muista asioista
  • 2000 Cartagenan Bioturvallisuuspöytäkirja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen
  • 2001 pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus
  • 2018 alueellinen sopimus tiedonsaannista, yleisön osallistumisesta ja oikeudesta ympäristöasioissa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla