peruskysymykset

demokratia-termin etymologinen alkuperä vihjaa useista kiireellisistä ongelmista, jotka ulottuvat semanttisia kysymyksiä pidemmälle. Jos kansan muodostama tai kansan muodostama hallitus—” kansanvaltainen ” hallitus-aiotaan perustaa, alussa on kohdattava ainakin viisi peruskysymystä, ja kaksi muuta kysymystä on lähes varmasti esitettävä, jos demokratia jatkuu pitkään.

(1) Mikä on sopiva yksikkö tai yhdistys, johon demokraattinen hallitus tulisi perustaa? Kaupunki vai kaupunki? Maa? Liikeyritys? Yliopisto? Kansainvälinen järjestö? Kaikkiko?

(2) Kun otetaan huomioon sopiva yhdistys—esimerkiksi kaupunki—kenellä sen jäsenistä pitäisi olla täysi kansalaisuus? Mitkä henkilöt, toisin sanoen, pitäisi muodostaa dēmos? Onko jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus osallistua sen johtamiseen? Olettaen, että lasten ei pitäisi saada osallistua (kuten useimmat aikuiset olisivat samaa mieltä), pitäisikö dēmoksessa olla mukana kaikki aikuiset? Jos siihen kuuluu vain aikuisväestön osajoukko, kuinka pieni osajoukko voi olla, ennen kuin yhdistys lakkaa olemasta demokratia ja muuttuu joksikin muuksi, kuten aristokratiaksi (parhaiden hallitus, aristojen hallitus) tai oligarkiaksi (harvojen hallitus, oligojen hallitus)?

(3) olettaen kunnollisen yhdistyksen ja kunnollisen dēmoksen, miten kansalaisten tulee hallita? Mitä poliittisia järjestöjä tai instituutioita ne tarvitsevat? Eroavatko nämä instituutiot erilaisten yhdistysten—esimerkiksi pienen kaupungin ja suuren maan-välillä?

(4) kun kansalaiset ovat erimielisiä jostakin asiasta, kuten he usein tulevat olemaan, kenen näkemyksen pitäisi vallita ja missä olosuhteissa? Pitäisikö enemmistön aina voittaa, vai pitäisikö vähemmistöillä joskus olla valta estää enemmistövalta tai voittaa se?

(5) jos enemmistö on tavallisesti vallitseva, mikä muodostaa oikean enemmistön? Kansalaisten enemmistö? Äänestäjien enemmistö? Pitäisikö kunnolliseen enemmistöön kuulua yksittäisten kansalaisten sijasta tiettyjä kansalaisryhmiä tai-yhdistyksiä, kuten perinnöllisiä ryhmiä tai alueellisia yhdistyksiä?

(6) Edelliset kysymykset edellyttävät riittävää vastausta kuudenteen ja vielä tärkeämpään kysymykseen: Miksi ”kansan” pitäisi hallita? Onko demokratia todellakin parempi kuin aristokratia tai monarkia? Ehkä, kuten Platon esittää tasavallassa, parasta hallitusta johtaisi vähemmistö kaikkein pätevimmistä henkilöistä-”filosofikuninkaiden ylimystö.”Mitä syitä voitaisiin esittää osoittamaan, että Platonin näkemys on väärä?

(7) mikään yhdistys ei voisi ylläpitää demokraattista hallitusta kovin pitkään, jos dēmoksen enemmistö—tai hallituksen enemmistö—olisi sitä mieltä, että jokin muu hallitusmuoto olisi parempi. Näin ollen vähimmäisedellytys demokratian jatkumiselle on, että huomattava osa sekä dēmosista että maan johdosta uskoo kansanvallan olevan parempi vaihtoehto kuin mikään toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Mitkä ehdot tämän lisäksi edistävät demokratian jatkumista? Millaiset olosuhteet ovat sille vahingollisia? Miksi jotkin demokratiat ovat kestäneet jopa vaikeat kriisikaudet, kun taas niin monet muut ovat romahtaneet?