Articles

Coulombin vakio

selitys

nimetty Charles-Augustin de Coulombin mukaan, tämä vakio on sähköinen voimavakio. Kun varatut hiukkaset vuorovaikuttavat keskenään, jokin voima hylkii tai vetää hiukkasia puoleensa. Esimerkiksi kaksi elektronia hylkii ja kulkee vastakkaisiin suuntiin; protoni ja elektroni vetävät puoleensa toisiaan. Voima mallinnetaan varauksen ja etäisyyden perusteella, ja Coulombin vakio (k) tunnetaan suhteellisuusvakiona yhtälössä F=k qq/r2.

kun hiukkasia on, aallon amplitudi muuttuu hiukkasten välisten aaltohäiriöiden seurauksena. Aaltohäiriöt voivat olla rakentavia tai tuhoisia, jolloin ne joko karkottavat kaksi saman aaltovaiheen hiukkasta tai vetävät puoleensa kaksi vastakkaisen aaltovaiheen hiukkasta. Aallon amplitudi laskee etäisyyden myötä, jolloin voimasta tulee F=ke (q1q2/r2), jossa yhtälön muuttujat erotetaan toisistaan sulkeilla.

Coulombin vakio selitti's Constant Explained

aika-avaruuden jaksossa Coulombin voiman havaittiin olevan Planckin tasolla, kahden rakeen välisenä voimana. Coulombin voima mallinnetaan klassisesti jousimassajärjestelmänä paperissa, ja näin se kuvataan seuraavassa kuvassa jousimassajärjestelmässä jousena.

jousimassajärjestelmän Coulombin voima

Katso myös: sähkövakio, magneettivakio

derivointi – Coulombin vakio

Coulombin vakio voidaan johtaa klassisesti neljästä Perusplangista: Planckin massasta, Planckin pituudesta, Planckin ajasta ja Planckin varauksesta. Aaltovakion muodossa se on kompleksinen suhteellisuusvakio, joka on johdettu voimapaperista; tästä kohdasta löytyy Yhteenveto pisteessä F=kqq/r2. Se on vakioiden yhdistelmä aaltoyhtälössä, jossa jäljellä olevat muuttujat ovat aallon amplitudi ja etäisyys.

Classical Constant Form

Coulomb's constant derived by Planck constants's constant derived by Planck constants

Wave Constant Form

Coulomb Constant Wave Constant Form

Using classical constants Using energy wave constants

Calculated Value: 8.9876E + 9
ero CODATASTA: 0,000%
lasketut yksiköt: kg m/s2
G-tekijä: gλ GA2

yksiköt

Coulombin vakio energia-aaltoteorian yhtälössä on yksiköitä, jotka perustuvat kg * m / s2. Vertailun vuoksi Coulombin vakio (k) mitataan muodossa N * m2/C2. Aaltoteoriassa C (Coulombit) mitataan kuitenkin metreinä, koska varaus perustuu amplitudiin. N (Newtonit) voidaan ilmaista kiloina * m/s2, joten kun N laajennetaan ja C esitetään metreillä, se ratkeaa Coulombin vakiolle odotettuihin oikeisiin yksikköihin. Yksiköiden derivointi nykyisestä Coulombin vakiosta aaltoteorian versioon on seuraava:

Coulombin vakion yksiköt

Coulombin Energia

vaihtoehtoinen derivointi klassisessa muodossa esitetään magneettisen vakion ja valonnopeuden avulla. Tässä versiossa esitetään Energia-ja massayhtälöiden johdonmukaisuus klassisessa muodossa, kuten jäljempänä selitetään.

Coulombin Vakiojohdettu's Constant Derived

monet energia-ja massayhtälöt esitetään vaihtoehtoisella derivoinnilla Coulombin energian johdonmukaisuuden osoittamiseksi kaikissa yhtälöissä (esim.Elektronienergia, elektronin massa, Planckin massa, Rydbergin energia jne. Coulombin energia on vakio hiukkasten, fotonien ja voimien välillä. Coulombin vakion komponentit ylhäältä löytyvät seuraavasta yhtälöstä, sillä se laajennetaan energiayhtälöksi kertomalla Amplitudi (potenssiin) ja jakamalla etäisyys (säde).

energiayhtälö ilmaistuna magneettivakiona ja Aallon amplitudina

Coulombin Energiayhtälö

kolme esimerkkiä käyttäen tätä yksinkertaista yhtälöä osoittamaan maailmankaikkeuden sähköisiä ominaisuuksia:

1) Elektronienergia – Coulombin energiayhtälössä korvataan Amplitudi alkeisvarauksella; korvataan säde elektronisäteellä. Yhden elektronin energia. Elektronin massasta poistetaan yksinkertaisesti c2.

Elektronienergia

2) sähköinen voima – ainoa ero tämän energian ja voiman välillä on, että säde on potenssissa. Coulombin energiayhtälössä korvataan Amplitudi alkeisvarauksella; säde on nyt muuttuva etäisyys r, jolla mitataan kaksi elektronia. Se on kahden elektronin voima.

kahden elektronin Sähkövoima

3) Rydbergin Energia – Rydbergin energia, joka on elektronille Bohrin säteellä (a0), havainnollistaa, että energia jatkuu elektronin ytimestä matkaavina aaltoina (nyt ½ koska se tarvitsee lopulta kaksi elektronia kiertoradalla ollakseen stabiili). ½ – Kertaista tekijää lukuun ottamatta ainoastaan nimittäjän etäisyys muuttuu elektronin säteestä vedyn kiertoradalla olevan elektronin Bohrin säteeseen.

Rydbergin energiayksikkö magneettivakiona