määritelmä

Codominance tapahtuu, kun kaksi eri versiota – alias ”alleelit” – samasta geenistä esiintyy elävässä olennossa, ja molemmat alleelit ilmaistaan erikseen eliön eri osissa. Sen sijaan, että yksi piirre hallitsisi toista, molemmat piirteet näkyvät.

Overview

Codominance on helppo havaita kasveissa ja eläimissä, joissa on enemmän kuin yksi pigmenttiväri. Täplikkäät lehmät ja kukat, joiden terälehdet ovat kahta eri väriä, ovat esimerkkejä codominancesta, esim. Kodominanssia esiintyy myös joissakin vähemmän näkyvissä piirteissä, kuten veriryhmässä. Verityypin A-ja B-alleelit voidaan ilmaista samanaikaisesti, jolloin saadaan AB-tyypin verta.

genetiikassa ”dominoivia” geenejä ovat ne, jotka ilmaistaan aina, jos niitä löytyy eliöstä. Dominoivat geenit voidaan ilmaista co-dominantteina-jolloin kaksi eri ominaisuutta ilmaistaan rinnakkain-tai dominantteina/resessiivisinä, jolloin dominoivan geenin läsnäolo peittää kokonaan resessiivisen geenin läsnäolon.

Codominance vs. epätäydellinen dominanssi

Codominance sekoitetaan usein epätäydelliseen Dominanssiin. Codominancen ja epätäydellisen dominanssin ero on hiuksenhieno. Vaikka codominance ja epätäydellinen valta-asema johtavat molemmat eri fenotyyppiin kuin täydellinen valta-asema tuottaisi, ne eivät ole sama asia.

Kodominanssi johtaa siihen, että eläimen eri osissa ilmenee kaksi fenotyyppiä. Esimerkiksi Holsteinilehmällä on mustia ja valkoisia pilkkuja. Tämä johtuu” valkoisesta ”alleelista ja” mustasta ” alleelista, jotka kumpikin ilmentyvät täysin eliön eri osissa.

sen sijaan kahden alleelin sekoittuessa toisiinsa muodostuu täysin erilainen fenotyyppi. Alla olevat kukat ovat esimerkki epätäydellisestä dominanssista, koska” punainen ”ja” valkoinen ” alleelit sekoittuvat tietyillä yksilöillä toisiinsa muodostaen vaaleanpunaisen fenotyypin. Vaaleanpunainen fenotyyppi on molempien alleelien seos, joka ilmenee yhtä aikaa jokaisessa solussa. Jos Holstein-lehmä ilmaisisi epätäydellistä dominanssia, koko lehmä olisi harmaa sen sijaan, että sillä olisi erillisiä täpliä.

esimerkkejä Kodominanssista

karja

kun valkosulkainen kana parittelee mustasulkaisen kanan kanssa, tuloksena on jälkeläinen kana, jolla kasvaa sekä mustavalkoisia höyheniä. Samoin kun punalehmä lisääntyy punalehmän kanssa, syntyvissä jälkeläisissä voi näkyä sekä punaisia että valkoisia karvoja, jolloin syntyy sekamuotoinen karvakuvio, jota kutsutaan nimellä ”roan.”

ensisilmäyksellä ”roan” takki saattaa näyttää epätäydelliseltä dominanssilta, koska se näyttää täydeltä punaisen ja valkoisen sekoitukselta tuottaakseen huomattavasti vaaleamman punaisen turkin värin. Jos kuitenkin katsoo yksittäisiä karvoja, ne ovat joko kokonaan punaisia tai kokonaan valkoisia. Vajavainen ylivoima tuottaisi yksivärisen Turkin, joka olisi vain paljon vaaleampi kuin täyspunaisella lehmällä. Jokainen tukka olisi sama, vaaleampi väri.

alppiruusut

alppiruusut ja muut kukat voivat myös olla yhdislehtisiä. Alppiruusuilla punavalkoisen kukan risteyttäminen saattaa tuottaa kukan, jossa on sekä punaisia että valkoisia laikkuja. Monissa kukissa on samanlaisia tähkämäisiä kuvioita, joissa molemmat emikukkavärit näkyvät kasvin eri osissa.

veriryhmä

esimerkki ihmisellä esiintyvästä kodominanssista on veriryhmä.

geenistä on olemassa kolme eri versiota proteiineille, jotka näkyvät verisolujemme ulkopuolella ja auttavat elimistöämme tunnistamaan solut omikseen. Alleelit ovat A, B ja O. ”O” – alleeli ei itse asiassa koodaa mitään proteiinia lainkaan, joten” O ” – ominaisuuden omaavilta ihmisiltä puuttuu sekä A-että B-proteiineja. A-ja B-alleelit taas koodaavat kahta eri proteiinia. Nämä proteiinit, kuten kukan eri värit, voivat esiintyä yhdessä.

joku, joka perii toiselta vanhemmalta a-alleelin ja toiselta B-alleelin, ilmaisee molemmat proteiinit kodominanttina, jolloin tuloksena on AB-veriryhmä. ”O” – ominaisuus taas on hyvä esimerkki dominoivasta/resessiivisestä suhteesta: jos ilmaistaan joko A tai B,” O ” – ominaisuutta ei ilmaista.

alla oleva kaavio havainnollistaa, miten codominanssi voi tapahtua A: n ja B: n piirteiden välillä, kun taas dominoiva/resessiivinen suhde on olemassa näiden piirteiden ja O: n piirteen välillä:

tietokilpailu

1. Mikä seuraavista ei ole esimerkki codominance?
A. Vanhempien lapsi, jolla on a-ja B-veriryhmä, jolla on AB-veriryhmä.
B. punalehmän ja valkoisen lehmän vasikka, jolla on punavalkoisista karvoista koostuva roan Turkki.
C. vanhemman lapsi, jolla on siniset silmät ja vanhemman ruskeat silmät, jolla on ruskeat silmät.
D. punavalkoisista kukista koostuva kukkaperä, jossa on sekä punaisia että valkoisia terälehtiä.

2. Mikä seuraavista ei pidä paikkaansa hallitsevissa geeneissä?
A. dominoivat geenit ilmaistaan aina siellä, missä niitä esiintyy.
B. dominoiva geeni kukistaa kaikki muut geenit ainoana ilmaistuna.
C. kaksi dominoivaa geeniä voidaan ilmaista yhdessä rinnakkaisvaltatilanteessa.
D. mikään edellä mainituista.

3. Mikä seuraavista veriryhmistä ei ole hallitseva piirre?
A. A. veriryhmä
B. B veriryhmä
C. O veriryhmä
D. A ja b