Afrikan sarvi on ollut tunnettu biologisten luonnonvarojen lähde tuhansien vuosien ajan. Muinaiset egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset lähettivät retkikuntia ja karavaaneja alueelle hakemaan suitsuketta, mirhaa ja muita luonnontuotteita vietäväksi takaisin pohjoiseen Suitsukereittiä pitkin Arabian aavikoiden läpi.

kasvit

vaikka Afrikan sarven kasviston tutkimus on vielä kesken, parhaiden mahdollisten arvioiden mukaan alueella on noin 5 000 vaskulaarista kasvilajia, joista hieman yli puolet—noin 2 750 lajia —on endeemisiä. Pohjois-Somaliassa ja Socotran saaristossa on voimakkaita endeemisten lajien keskittymiä.

tuhansien vuosien ajan useat kotoperäiset puulajit ovat tarjonneet raaka-aineita joillekin Afrikan sarven tärkeimmistä hyödykkeistä, mukaan lukien frankincense (Boswellia sacrasta Somaliasta, Jemenistä ja Omanista, ja B. frereana Somaliassa), mirhaa (laajalle levinneestä Commiphora myrrhasta ja C. guidottii Somaliassa ja Itä-Etiopiassa) ja lohikäärmeenveripuuta eli sinooparia (Socotrasta löytyvästä haavoittuvasta Dracaena cinnabarista). Lohikäärmeenveripuuta käytetään lääkkeenä ja väriaineena. Suitsukkeiden ja mirhan tuotanto on edelleen merkittävä elinkeino Somaliassa ja jossain määrin Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.

pelkästään Somaliasta on viimeisten 30 vuoden aikana löydetty satoja uusia lajeja, joista huomattavin on Somalian cyclamen (”Cyclamen somalense”). Vain pieneltä alueelta Pohjois-Somaliasta tunnettu kasvi oli yllättävä löytö trooppisesta Afrikasta, sillä sukua Cyclamen tavataan muuten vain Välimeren alueelta.

linnuista

697 lintulajista, joita on säännöllisesti havaittu alueella, 24 on endeemisiä. Lajeista seitsemää tavataan ainoastaan Somaliassa.

yksi merkittävimmistä endeemisistä lintulajeista on uhanalainen Warsangli-linnusto (Linariajohannis), joka on paikallisesti yleinen Adeninlahden korkeilla, jyrkillä jyrkänteillä Pohjois-Somaliassa. Toinen tärkeä lippulaivalaji on äärimmäisen uhanalainen Djibouti francolin (Pternistis ochropectus), jota tavataan vain kahdessa paikassa Djiboutissa, Forêt de Dayssä, jota pidetään tämän uhanalaisen lajin ainoana elinkelpoisena kasvupaikkana, sekä läheisillä Mablavuorilla.

nisäkkäitä

Afrikan sarvessa elää lähes 220 nisäkäslajia, joskin vain noin 20 lajia on endeemisiä. Merkittävimpiä endeemejä ovat useat antilooppilajit, kuten beira (”Dorcatragus megalotis”), dibatagi (”Ammodorcas clarkei”), uhanalainen Speke gaselli (”Gazella Speke”) ja hopeadikdik (”Madoqua piacentinii”).

alueella elää myös äärimmäisen uhanalainen Somalianvilliaasi (”Equus africanus somaliensis”) ja aavikkosammakko (”Phacochoerus aethiopicus”).

hamadryas-paviaani (”Papio hamadryas”), jota pidettiin pyhänä muinaisessa Egyptissä ja joka usein muumioitui, on nykyään endeeminen Punaisenmeren ja Adeninlahden eteläpuolisilla rinteillä ja jyrkänteillä.

matelijat

Afrikan sarven korkeimmat endeemisyysasteet esiintyvät matelijoilla, yli 90: tä noin 285 lajista ei esiinny missään muualla. Hotspotin kuusi endeemistä matelijasukua ovat Somaliasta löydetty haackgreerius, joka on skinkien monotyyppinen suku, ja aeluroglena, jota edustaa yksi käärmelaji. Puolet endeemisistä suvuista rajoittuu Socotraan, mukaan lukien kaksi Haemodracon gecko-lajia ja kaksi käärmesukua, Ditypophis ja Pachycalamus, joita edustaa yksi endeeminen laji.

sammakkoeläimet

toisin kuin matelijat sammakkoeläimet, sammakkoeläimet ovat suhteellisen heikosti edustettuina Afrikan kuivassa sarvessa, sillä niitä on tavattu lähes 30 lajia, joista ainakin kuusi on endeemisiä. Siellä on vain yksi endeeminen suku, Lanzarana, jota edustaa yksi laji, Somalian Lanzasammakko (”L. largeni”). Sopivista elinympäristöistä huolimatta Socotralla ei tiedetä esiintyvän sammakkoeläimiä.

makean veden kalat

Afrikan sarvessa elää arviolta 100 makean veden kalalajia, joista noin 10 on endeemisiä. Näihin endeemisiin lajeihin kuuluu kolme vain Somaliassa tavattavaa luolalajia, joista kaksi-Somalian sokkobarbi (”Barbopsis devecchii”) ja Somalian luolakala (”Phreatichthys andruzzii”)—on sokeita.

Socotrasta ei tiedetä varmuudella yhtään kotoperäistä makean veden kalaa, mutta Arabianhammaskarppipopulaatioita Aphanius dispar on kulkeutunut joihinkin vesiin osana malarian vastaista ohjelmaa.