Emily Dickinsonin ”Success Is Counted Sweetest” on lyyrinen runo jossa kirjailija väittää, että ne, joilla ei ole menestystä arvostavat sitä enemmän kuin ne, joilla se on. Hän käyttää esimerkkinä kuolevaa sotilasta havainnollistaakseen argumenttiaan.

lyhyessä mutta voimakkaassa runossaan Emily Dickinson onnistuu antamaan voimakkaan lausunnon ja tukemaan sitä sitten dramaattisella esimerkillään.

tässä analyysissä näytän, miten tästä runosta saa täydellisen tolkun. Ja jos yrität kirjoittaa esseen siitä, saat muutaman erinomaisen idean.

runon (tai minkä tahansa kirjallisuusteoksen) lukemiseksi ja ymmärtämiseksi on tarpeen esittää nämä kaksi kysymystä toistuvasti:

1. mitkä ovat tämän runon osat?
2. mikä on osien suhde?

se on lähinnä ”analyysin” merkitys-pilkkoa osiin ja ymmärtää niiden välinen suhde.

analysoidessamme Emily Dickinsonin runoa teemme juuri niin.

menestystä laskee Suloisimmaksi Emily Dickinson

Success is counted sweetestBy those who never succeed.To comprehend a nectarRequires sorest need.Not one of all the purple hostWho took the flag todayCan tell the definitionSo clear of victoryAs he, defeated, dying,On whose forbidden earThe distant strains of triumphBreak, agonized and clear!

otetaan Sanasto pois alta

varmistakaamme, että ymmärrämme runon jokaisen sanan. Runon merkitystä on vaikea ymmärtää, jos ei osaa joitakin sanoja.

”mesi” on makeaa, sokeripitoista nestettä, jota kasvit erittävät. Mehiläiset keräävät sitä siitepölyn mukana hunajan valmistukseen. Se on siis jotain suloista ja haluttavaa.

”Sorest” tarkoittaa kipeintä eli äärimmäisen kivuliasta. Jos katsot ylös ”kipeä”, huomaat, että sen vanha merkitys adverbinä on ” erittäin tai vakavasti.”

”isäntä” tarkoittaa tässä ”armeijaa.”Emme puhu hosting puolue tai ajatellut isäntä show tai mitään sellaista. Se on vain ” armeija.”

”kannat triumph” viittaa voiton tai juhlan ääniin. Voit ajatella etenevää, voittoisaa armeijaa säestävää sotilaallisen messingin ääntä.

Tunnistetaanpa runon Pääosat

niin, mitkä ovat tämän runon osat? Voimmeko tehdä eron joidenkin osien välillä?

Annan vinkin.

kuten kuvasta näkyy, näyttää siltä, että runossa on kaksi osaa, jotka eroavat toisistaan jollain perustavalla tavalla.

mikä tuo ero on? Katsotaanpa.

ensimmäinen osa (rivit 1-4)

Jos katsomme tarkasti ensimmäistä osaa, tässä ovat termit, jotka hallitsevat sitä:

• menestys

ymmärtää oskaan arvitsee

mitä näillä sanoilla on yhteistä? Niillä kaikilla on eri merkitykset, mutta niillä on jotain yhteistä.

tässä vastaus. Ne ovat kaikki hyvin abstrakteja.

tarkoitan, voitko kuvitella ” menestys?”En oikeastaan. Voit piirtää menestyksen symbolin, kuten esimerkiksi pokaalin. Mutta sana ”Menestys” on abstrakti, ei konkreettinen.

sama muiden termien kanssa. ”Ymmärtää”, ”ei koskaan”, ”tarve”ovat kaikki abstrakteja. Niitä ei voi helposti kuvitella tai kuvitella.

ainoa sana riveillä 1-4, joka viittaa konkreettiseen asiaan, on sana ”nektari.”Mutta kirjoittaja käyttää tätä sanaa abstraktilla tavalla. Hän tarkoittaa sitä menestyksen synonyymiksi.

niin, se on hyvin abstrakti osio.

toinen osa (rivit 5-12)

nyt, Katsotaanpa termejä, jotka hallitsevat tässä runon osassa:

• Purppuraisäntä

lippu

• tänään

He kuoleva Korva

• voitonriemun (sotilaspassit)

kuten Olet varmaan jo arvannutkin, nämä termit eivät ole abstrakteja, toisin kuin ensimmäisessä osassa. Nämä sanat ovat konkreettisia.

useimmat niistä ovat kuvia:

”Purppuraisäntä” on armeija, joka koostuu violetteihin univormuihin pukeutuneista miehistä.

”lippu” on konkreettinen kuva.

”hän” viittaa betonimieheen.

voi sanoa, entäs sana ” tänään?”Et voi kuvitella” tänään.”

se on totta. Mutta vertaa ”tänään ”edelliseen osaan” ei koskaan”. Kuuletko eron?

siinä missä ”ei koskaan” viittaa äärettömyyteen tai ikuisuuteen, ”tänään” viittaa hyvin konkreettiseen ajanjaksoon.

toisin sanoen on pääteltävä, että ensimmäinen osa on abstraktimpi, kun taas toinen on konkreettisempi.

mikä on johtopäätöksemme tästä?

tässä runossa neljä ensimmäistä riviä ovat argumentti.

ja kahdeksan viimeistä riviä ovat argumentin tukena – eli esimerkkinä.

huomaa, että ensimmäinen osa sisältää kaksi virkettä. Ensimmäinen vastaa kysymykseen ” Mitä?’Toinen vastaa kysymykseen” Miksi?”

rivit 5-12 ovat yksi pitkä lause, joka sisältää yhden todisteen – havainnollistuksen neljällä ensimmäisellä rivillä esitetystä väitteestä.

voimme kuvitella käyvämme keskustelun Emily Dickinsonin kanssa:

– Mitä sanot, neiti Dickinson?

– sanon, että menestyksen suloisimmiksi lasketaan ne, jotka eivät koskaan menesty.

– miksi uskot niin?

– koska mesiäisen ymmärtäminen vaatii eniten tarvetta.

– mielenkiintoista. Voisitko antaa esimerkin?

– Toki. Yksikään voittoisan armeijan sotilas ei arvosta voittoa samalla tavalla kuin tämä kuoleva sotilas, joka ei voi nauttia siitä.

yhteenveto ja tulkinta

ja nyt merkitys on selvinnyt. Kun yritimme tunnistaa runon eri osat, pääsimme perille sen merkityksestä.

nyt meillä on 12 runorivin sijaan kaksi erillistä osiota, joiden avulla voimme ”nähdä” merkityksen. Kun olemme nähneet sen, emme unohda sitä koskaan:

nyt voimme selvästi nähdä Emily Dickinsonin argumentin:

”vain ne, joilla ei ole menestystä, voivat todella arvostaa sitä.”

ja tiedämme, että hän antaa meille hämmästyttävän, värikkään ja tunnepitoisen kuvan kuolevasta sotilaasta, joka arvostaa voittoa enemmän kuin kukaan voittoisan armeijan sotilas.

tässä on yksityiskohtainen video tästä analyysistä, jos olet visuaalinen oppija:

Esseeideat

Jos joudut kirjoittamaan esseen tästä runosta, tässä muutamia ideoita, joita voit käyttää.

voidaan väittää, että Emily Dickinson antaa yleisen lausunnon ja sitten tukee sitä, aivan kuten paljastavassa esseessä. Ja tämä on totta – juuri niin hän tekee.

Voit myös kirjoittaa Emily Dickinsonin kielenkäytöstä viestinsä toimittamiseksi. Hän käyttää alussa abstraktia kieltä ja toisessa osassa konkreettista kieltä.

voit myös yhdistää nämä esseeideat yhdeksi pidemmäksi esseeksi riippuen siitä, kuinka monta sanaa tarvitset.

toivottavasti tästä oli apua!