Articles

Abstinence education on teoreettinen unelma, joka ei toimi

huolimatta siitä, että Yhdysvaltain hallitus pumppaa 2 miljardia dollaria kotimaisiin abstinence-only-until-marriage (aoum) – ohjelmiin, ne ovat suurelta osin tehottomia ja niillä on ollut haitallinen vaikutus nuorten terveystuloksiin.

Yhdysvaltain hallituksen ajamien aoum-ohjelmien ja-politiikkojen katsauksen mukaan kävi ilmi, että vaikka nämä ohjelmat ovat teoreettisesti tehokkaita, niillä ei ole ollut todellista vaikutusta seksuaalisen debyytin viivästymiseen tai seksuaalisen riskinottokäyttäytymisen vähentämiseen.

Yhdysvallat omaksuu näennäisen moralistisen lähestymistavan abstinenssikasvatuksen määritelmässään opettaen, että ”molemminpuolisesti uskollinen yksiavioinen suhde avioliiton yhteydessä on ihmisen seksuaalisen toiminnan odotettu normi.”

Tämä kanta on laajalti hylätty terveydenhuollon ammattilaisten ja kansanterveysviranomaisten keskuudessa, jotka sen sijaan kannattavat kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon sisältyy tietoa ja koulutusta siitä, miten saada turvallisempaa seksiä.

”tieteellisen näytön paino osoittaa, että nämä ohjelmat eivät auta nuoria viivyttämään yhdynnän aloittamista. Vaikka pidättäytyminen on teoreettisesti tehokasta, käytännössä aikomukset pidättäytyä seksuaalisesta toiminnasta usein epäonnistuvat”, sanoi tutkimuksen toinen tekijä John Santelli, MD, MPH, Columbian yliopiston postimies School of Public Health. ”Nämä ohjelmat eivät yksinkertaisesti valmista nuoria välttämään ei-toivottuja raskauksia tai sukupuolitauteja.”

hallitukselle pidättyväisyyskasvatuksen tärkein tavoite on viivyttää seksiä avioliittoon asti. Mutta suuntaukset ovat muuttuneet huomattavasti viime aikoina, ja ihmiset ovat päättäneet mennä naimisiin myöhemmin elämässään.

Yhdysvalloissa asuvilla naisilla ensiseksin mediaani-ikä on 17,8 vuotta ja naimisiin menon 26,5 vuotta – ero on 8,7 vuotta. Miehillä ero on vielä suurempi: ensiseksin mediaani-ikä 18,1 vuotta ja ensimmäinen avioliitto 29,8 vuotta – jolloin ero on 11,7 vuotta.

lisäksi liittovaltion abstinenssikasvatuksen määritelmän mukaan nuorille tulisi opettaa, että avioliiton ulkopuolisella sukupuolisuhteella on haitallisia psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia ja että avioliiton ulkopuolisella synnytyksellä on myös kielteisiä seurauksia lapselle. Ohjelmat eivät myöskään saa puoltaa ehkäisyn käyttöä tai keskustella mistään näistä menetelmistä paitsi korostaa niiden epäonnistumisprosentteja.

ei kuitenkaan löytynyt todisteita, jotka viittaisivat siihen, että nuorten välinen yhteisymmärrykseen perustuva seksi olisi psykologisesti haitallista, huolimatta heidän eksplisiittisestä opetuksestaan. Sen sijaan haitalliset psykologiset seuraukset ovat seurausta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta eli haitallisista sukupuolirooleista. Nuorten seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvään riskiin vaikuttaakin suuresti poliittinen ympäristö-ja se, onko heillä seksuaaliterveystietoa ja ehkäisyä.

AOUM – lähestymistapojen on havaittu hidastavan sukupuolivalistusta, perhesuunnitteluohjelmia ja HIV: n ehkäisypyrkimyksiä-kotimaassa ja maailmanlaajuisesti.

vuosina 2002-2014 niiden koulujen osuus, jotka vaativat oppilaita oppimaan ihmisen seksuaalisuudesta, laski 67 prosentista 48 prosenttiin ja HIV: n ehkäisyn vaatimukset laskivat 64 prosentista 41 prosenttiin. Vuonna 1995 81% nuorista miehistä ja 87% nuorista naisista ilmoitti saaneensa muodollista opetusta ehkäisymenetelmistä; vuosina 2011-2013 määrä oli laskenut 55%: iin nuorista miehistä ja 60%: iin nuorista naisista.

lisäksi AOUM-ohjelmat sulkevat ulkopuolelle nuoret, jotka ovat jo seksuaalisesti aktiivisia, mikä saattaa leimata heidät vertaisryhmäänsä.

”nuorilla on oikeus seksuaalikasvatukseen, joka antaa heille tietoa ja taitoja, joita he tarvitsevat pysyäkseen turvassa ja terveenä”, sanoi Leslie Kantor, PhD, MPH, Mailmanin Kansanterveyskoulun väestön ja perheen terveyden apulaisprofessori ja Planned Parenthood Federation of America-järjestön koulutusjohtaja.

”kriittisten terveystietojen pimittäminen nuorilta on heidän oikeuksiensa loukkaamista. Abstinence-only-until-marriage-ohjelmat jättävät kaikki nuoret valmistautumattomiksi ja ovat erityisen haitallisia nuorille, jotka ovat seksuaalisesti aktiivisia, jotka ovat LGBTQ: ta tai ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä.”