Vietnamin sota (1955-1975) käytiin Neuvostoliiton ja Kiinan tukeman Kommunistisen Pohjois-Vietnamin ja Yhdysvaltojen tukeman Etelä-Vietnamin välillä. Verisen konfliktin juuret olivat Ranskan siirtomaahallinnossa ja kommunistijohtaja Ho Chi Minhin ajamassa itsenäisyysliikkeessä.

Vietnam oli taistelutanner kylmän sodan aikana, jolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kamppailivat maailman herruudesta. Sodan päättyessä Pohjois-ja Etelä-Vietnam yhdistyisivät, mutta kalliisti. Tässä kuusi Vietnamin sotaan johtanutta tapahtumaa.

Ranskan Indokiinan romahdus ja Ho Chi Minhin nousu

Vietnamista tuli Ranskan siirtomaa vuonna 1877 perustamalla Ranskan Indokiinan, johon kuuluivat Tonkin, Annam, Cochin Kiina ja Kambodža. (Laos lisättiin vuonna 1893.) Ranskalaiset menettivät siirtomaansa hallinnan hetkeksi toisen maailmansodan aikana, kun japanilaiset joukot miehittivät Vietnamin.

Japanin ja Ranskan taistellessa Vietnamista syntyi Itsenäisyysliike Leninin Bolševikkivallankumouksen innoittaman vallankumousjohtajan Ho Tši Minhin johdolla. Hän perusti Vietnamin itsenäisyyttä ajavan liiton, joka tunnetaan paremmin nimellä Viet Minh, toukokuussa 1941.

Ho Chi Minh julisti Vietnamin itsenäiseksi Ranskasta 2.syyskuuta 1945, vain tunteja Japanin antautumisen jälkeen toisessa maailmansodassa. Kun ranskalaiset hylkäsivät hänen suunnitelmansa, Viet Minh turvautui sissisotaan taistellakseen itsenäisen Vietnamin puolesta.

WATCH: Vietnamin sodan Historiaholvi

Dien Bien Phun taistelu

ranskalaisten ja Viet Minhin välinen konflikti kärjistyi ratkaisevaan Dien Bien Phun taisteluun, kun ranskalaiset hävisivät neljä kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen Viet Minhille komentaja Vo Nguyen Giapin johdolla, mikä merkitsi ranskalaisten vallan päättymistä Vietnamissa. Kysymys siitä, kuka hallitsisi Vietnamia ja miten maailman supervallat kiinnostuivat siitä, kun he seurasivat Vietnamin tilannetta yhä levottomampina.

vuoden 1954 Geneven sopimus jakaa Vietnamin

Geneven sopimus allekirjoitettiin heinäkuussa 1954 ja se jakoi Vietnamin 17. Pohjois-Vietnamia hallitsisi Ho Chi Minhin kommunistinen hallitus ja Etelä-Vietnamia johtaisi keisari Bao Dai. Kahden vuoden kuluttua oli määrä järjestää vaalit Vietnamin yhdistämiseksi, mutta USA pelkäsi, että kansalliset vaalit johtaisivat kommunistihallintoon, ja varmisti, ettei niitä koskaan pidettäisi.

”maan ’väliaikainen’ jako seitsemästoista leveyspiirillä kahteen ideologisesti vastakkaiseen valtioon merkitsi sitä, että Vietnamin sisällissota törmäisi täysimittaisesti idän ja lännen väliseen kilpailuun”, sanoo Lien-Hang T. Nguyen, Yhdysvaltain ja Itä-Aasian historian apulaisprofessori Dorothy Borg Columbian yliopistosta.

kylmä sota

Vietnam oli jakautunut kylmän sodan aikana, jolloin Jännitteet Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä olivat kaikkien aikojen huipussaan. Mao Zedong oli julistanut Kiinan kansantasavallan perustamisen vuonna 1949, ja tammikuussa 1950 Kiina liittyi Neuvostoliiton kanssa tunnustamaan virallisesti Vietnamin Kommunistisen demokraattisen tasavallan.

kylmän sodan aikana Yhdysvallat harjoitti eristämispolitiikkaa. Presidentti Harry S. Trumanin Truman-oppi lupasi poliittista, sotilaallista ja taloudellista apua demokraattisille kansoille, joita kommunistiset voimat uhkaavat. Hänen seuraajansa presidentti Dwight D. Eisenhower, esitä Dominoteoria, että kommunistien voitto Vietnamissa loisi dominoefektin Kaakkois-Aasiassa, – ja siksi se on estettävä hinnalla millä hyvänsä.

”Vietnamin sota oli heti sota, jossa soviteltiin eurooppalaisen imperialismin kysymyksiä uuteen postkolonialistiseen tilaan, marxismi-leninismin ja demokraattis-kapitalismin välinen sota sekä vietnamilaisten osapuolten välinen sota”, Nguyen sanoo.

Ngo Dinh Diemin syrjäyttäminen

keisari Bao Dain seuraajaksi tuli katolinen nationalistinen kansalaisjärjestö Dinh Diem. Hänen vahva kommunisminvastainen asenteensa oli suosittu amerikkalaisten keskuudessa, jotka auttoivat häntä nousemaan valtaan. Diemin suosima kohtelu katolista vähemmistöä kohtaan johti kuitenkin protesteihin ympäri Etelä-Vietnamia. Toukokuussa 1963 hallituksen viranomaiset surmasivat Huessa kahdeksan buddhalaista mielenosoittajaa.

vastauksena buddhalainen munkki Thích Quang Duc sytytti itsensä tuleen keskellä vilkasta Saigonin risteystä. Toiset munkit alkoivat uhrata itseään niin sanotussa ”buddhalaisessa kriisissä”.”Yhdysvallat menetti luottamuksensa Diemin kykyyn johtaa.

samana marraskuussa Yhdysvallat tuki sotilasvallankaappausta, jossa Diem ja hänen veljensä Ngo Dinh Nhu murhattiin. (Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy salamurhattaisiin vajaat kolme viikkoa myöhemmin.) Vallankaappausta seurasi 12 eri hallituksen sekasortoinen perättäinen vallankaappaus Etelä-Vietnamissa vuosina 1963-1965.

Tonkininlahden välikohtaus

Tonkininlahden välikohtaus, joka tunnetaan myös nimellä U. S. S. Maddoxin välikohtaus merkitsi Yhdysvaltain virallista liittymistä Vietnamin sotaan.

”kesällä 1964 Johnsonin hallinto laati salaisia suunnitelmia Yhdysvaltain sotatoimien laajentamiseksi Vietnamiin. Kaikilla tällaisilla laajemmilla toimilla pitäisi olla kongressin tuki, virkamiehet päättivät, ja Tonkininlahden tapaus tarjosi mahdollisuuden varmistaa tämä lupa”, sanoo Fredrik Logevall, Laurence D. Belfer kansainvälisten asioiden professori John F. Kennedy School of Government Harvardin yliopistossa.

elokuuta 1964 U. S. S. Maddox kohtasi Tonkininlahdella kolme neuvostovalmisteista Pohjoisvietnamilaista torpedovenettä. ”Maddox” ampui niin sanottuja varoituslaukauksia ja se sai vastaansa torpedo-ja konekivääritulen. Elokuuta yhdysvaltalaiset hävittäjä Turner Joy ja U. S. S. Maddox ilmoittivat joutuneensa väijytykseen, vaikka historioitsijat ovat sittemmin kyseenalaistaneet Turner Joyn kertomuksen.

elokuun 7. päivänä edustajainhuone Ja senaatti hyväksyivät Tonkininlahden päätöksen lähes yksimielisesti presidentti Lyndon B. Johnson the power ” to take all necessary measures to kumous any aseellinen attack against the forces of the United States and to even any further aggression.”

Amerikan sota Vietnamissa oli virallisesti alkanut.

Lue lisää: Vietnamin sodan Aikajana